Tuon ajan hinnoilla laskettuna taloudenhoitaja antoi kullekin lainasta anteeksi viidensadan denaarin eli viidensadan päivän palkan verran. Mielenkiintoista on sekin, että vertauksen isäntä ei ole laittamassa taloudenhoitajaa vankilaan eikä vaatimassa korvauksia vaan hyväksyy menetykset.