Jumala, olet tutkinut minut läpikotaisin –

sinä tunnet minut.

₂Missä sitten olenkin ja minne menenkin,

sinä sen tiedät,

jo kaukaa ymmärrät aikomukseni.

₃Olenpa liikkeellä tai levossa,

sinä olet siitä selvillä.

Tarkasti olet perillä kaikista tekemisistäni.

₄En voi lausua kielelläni sanaakaan,

jota sinä, Jumala, et tuntisi.

₅Sinä suojaat minua edestä ja takaa,

lasket kätesi päälleni.

₆Tämä tieto on minulle ihmeellinen ja käsittämätön,

se ylittää ymmärrykseni.

₇Minne pakenisin, ettet minua näkisi,

mistä ei sinun henkesi minua tavoittaisi?

₈Jos nousisin taivaaseen, sinä olet siellä.

Jos sijaisin vuoteeni kuoleman maahan, olet sinä sielläkin.

₉Vaikka nousisin siivilleni auringon noustessa

ja asettuisin asumaan auringonlaskuun,

kaukaisimpaan paikkaan, mitä kuvitella saattaa,

₁₀sielläkin kätesi ohjaisi minua.

Pitelisit minusta tiukasti kiinni oikealla kädelläsi.

₁₁Minä sanon: »Nyt pimeys musertaa minut

ja yö nielee kaiken valon ympäriltäni»,

₁₂mutta sinulle ei pimeyskään ole pimeää.

Yö on sinulle päivän kirkkautta

ja pimeys kirkasta valoa.

₁₃Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,

sommittelit minut äitini kohdussa.

₁₄Olen ainutlaatuinen, ihme,

ja kiitän sinua siitä.

Ihmeellisiä ovat tekosi,

minä sen hyvin tiedän.

₁₅Kun teit hahmoni salassa,

kudoit sen kokonaisuudeksi maan syvyyksissä,

tunsit jo jokaisen luuni.

₁₆Kun minulla ei vielä ollut mitään muotoa,

silmäsi näkivät jo minun olemukseni.

Kirjoitit kirjaasi kaiken:

jokaisen antamasi päivän

ennen kuin yksikään niistä oli ollut.

₁₇Kuinka kallisarvoisia minulle ovatkaan

sinun suunnitelmasi, Jumala,

miten valtavasti niitä on!

₁₈Yritän laskea ne,

mutta niitä on enemmän kuin hiekanjyviä.

Herään, ja olen yhä kanssasi.

₁₉Kunpa tuhoaisit, Jumala, pahan.

Veritekojen tekijät, häipykää!

₂₀Te, jotka puhutte petollisesti

ja käytätte Jumalan nimeä vääriin tarkoituksiin.

₂₁Enkö vihaisi, Jumala, vihollisiasi,

inhoaisi vastustajiasi.

₂₂Vihaan heitä sydänjuuriani myöten,

he ovat minunkin vastustajiani.

₂₃Tutki minua, Jumala, ota selvää ajatuksistani.

Koettele minua ja pane merkille harhailevat mietteeni.

₂₄Katso minua, olenko vieraalla ja väärällä tiellä,

ja ohjaa minut ikuiselle tiellesi.

₁Ylistys Jumalalle!

Minä tahdon ylistää Jumalaa.

₂Minä kiitän Jumalaa koko elinaikani,

tahdon laulaa ja soittaa ylistystä Jumalalleni

niin kauan kuin elän.

₃Älkää luottako valtaapitäviin,

älkää ihmiseen, ei hänestä ole pelastajaksi.

₄Kun hän kuolee,

hänestä tulee jälleen maata.

Sinä päivänä raukeavat kaikki hänen aikeensa.

₅Onnellinen on se,

jota Jaakobin Jumala auttaa.

Hän on pannut toivonsa Jumalaan.

₆Häneen, joka on tehnyt taivaan, maan, meren

ja kaiken, mitä niissä on.

Jumala pysyy uskollisena ikuisesti.

₇Sorretuille hän hankkii oikeuden,

nälkäiset hän ruokkii

ja vangit päästää vapaiksi.

₈Jumala antaa sokeille näön

ja nostaa jaloilleen maahan painetut.

Jumala rakastaa niitä, jotka toimivat oikein,

₉suojelee vierasmaalaisia

ja tukee leskiä ja orpoja.

Mutta väärintekijöiden tien

hän tekee mutkaiseksi kulkea.

₁₀Jumala hallitsee ikuisesti.

Hän on sinun Jumalasi, Siion,

sukupolvesta sukupolveen.

Ylistys Jumalalle!