₂₀Jumala, älä ole niin kaukana!

Sinä, minun voimani, kiirehdi apuun!

₂₁Pelasta minut miekalta,

päästä minut vihaisten koirien kynsistä,

₂₂pelasta minut leijonan kidasta.

Sinä kuulit huutoni,

kun villien sonnien sarvet olivat keihästää minut.

₂₃Minä julistan nimeäsi omiesi joukossa,

ylistän sinua, kun kokoonnumme yhteen.

₂₄Te kaikki Jumalaa kunnioittavat, ylistäkää häntä!

Te kaikki Jaakobin suvun jälkeläiset,

antakaa hänelle kunnia,

kaikki Israelin kansan jälkeläiset, pelätkää häntä!

₂₅Ei Jumala halveksi eikä vieroksu

kovia kokeneen ahdinkoa, ei hän kätke kasvojaan.

Kun kurja huutaa apua, Jumala kuulee sen.

₂₆Minä ylistän sinua, Jumala,

yhteen kokoontuneiden joukossa.

Täytän lupaukseni niiden edessä,

jotka kunnioittavat sinua.

₂₇Köyhät saavat syödäkseen ja tulevat kylläisiksi,

Jumalaa etsivät ylistävät häntä.

Kunpa olisitte aina rohkeita!

₂₈Maan äärestä ääreen kansat muistavat Jumalan teot

ja kääntyvät hänen puoleensa.

Kaikki vieraat kansat kumartuvat hänen eteensä.

₂₉Jumala on kuningas,

hän hallitsee kaikkia kansoja.

₃₀Mahtavat koko maassa tulevat ravituiksi

ja kumartavat häntä.

Kaikki, jotka vaipuvat maan tomuun,

polvistuvat hänen eteensä, myös ne, jotka ovat kuolleet.

₃₁Heidän jälkeläisensä palvelevat Jumalaa

ja kertovat lapsilleen hänestä.