₁₉Jumala on kilpemme,

Israelin pyhä on kuninkaamme.

₂₀Jumala, näin puhuit näyssä uskollisillesi:

»Olen valinnut kansan joukosta miehen,

antanut apuni sankarille.

₂₁Löysin Daavidin, palvelijani,

voitelin hänet kuninkaaksi pyhällä öljyllä.

₂₂Vahvistan häntä voimallani,

tuen häntä lujalla kädelläni.

₂₃Vihollinen ei pääse yllättämään häntä,

vääryyden tekijät eivät häntä nöyryytä.

₂₄Muserran tomuksi hänen vastustajansa,

lyön maahan hänen vihollisensa.

₂₅Uskollisuuteni ja hyvyyteni ovat hänen kanssaan,

minun nimessäni hänestä tulee mahtava.

₂₆Asetan hänet hallitsemaan merta,

hän pitää virtoja vallassaan suurella voimallaan.

₂₇Kutsuessaan minua hän sanoo:

’Sinä olet minun isäni, Jumalani,

apuni ja turvapaikkani.’

₂₈Myös minä pidän häntä esikoisenani,

teen hänestä maan kuninkaista suurimman.

₂₉Pysyn hänelle uskollisena ikuisesti,

järkkymätön on liittoni hänen kanssaan.

₃₀Annan hänen sukunsa pysyä ikuisesti

ja hänen valtaistuimensa yhtä kauan

kuin taivas kaartuu maan yllä.»

₃₁»Jos hänen jälkeläisensä hylkäävät opetukseni

eivätkä elä lakieni mukaisesti,

₃₂jos he rikkovat säädöksiäni

eivätkä noudata käskyjäni,

₃₃vaadin heidät tilille heidän rikkomuksistaan,

rankaisen heitä vääristä teoista ankarin iskuin.

₃₄Mutta uskollisuuttani en heiltä riistä,

en ota heiltä pois hyvyyttäni,

₃₅liittoani en peru, en riko lupauksiani.

₃₆Tämän olen pyhyyteni kautta vannonut Daavidille

enkä valehtele:

₃₇Hänen sukunsa pysyy ikuisesti.

Hänen valtaistuimensa on edessäni vakaana kuin aurinko,

₃₈se pysyy ikuisesti kuin kuu.

Jumala on luotettava todistaja pilvien päällä.»

(välisoitto)

₃₉Mutta kuitenkin sinä, Jumala,

käännyit raivoissasi kuninkaaksi voideltua vastaan.

Hylkäsit hänet, jätit hänet oman onnensa nojaan.

₄₀Rikoit liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa,

paiskasit maahan hänen kruununsa.

₄₁Revit maan tasalle kaikki hänen muurinsa,

hajotit raunioiksi hänen linnoituksensa.

₄₂Hänet ryöstää nyt kuka tahansa ohikulkija,

hänestä on tullut häpeätahra naapureilleenkin.

₄₃Olet tehnyt lujiksi palvelijasi viholliset,

olet saanut heidät kaikki iloitsemaan.

₄₄Käänsit vieläpä hänen miekkansa terän

häntä itseään vastaan, et tukenut häntä sodassa.

₄₅Teit lopun hänen kuninkaallisesta loistostaan,

syöksit maahan hänen valtaistuimensa.

₄₆Veit häneltä hänen nuoruutensa parhaat päivät,

peitit hänet häpeällä.

(välisoitto)

₄₇Kuinka kauan vielä, Jumala?

Kauanko vielä kätkeydyt, ikuisestiko?

Kuinka kauan vihasi tuli vielä roihuaa?

₄₈Muista minua – kuinka vähän aikaa elän,

muista, miten mitättömiksi olet luonut ihmiset.

₄₉Kuka voi elää kohtaamatta kuolemaa,

pelastautua sen kourista?

(välisoitto)

₅₀Jumalani, Herrani, missä onkaan nyt hyvyytesi,

jota vannoit uskollisuudessasi Daavidille?

₅₁Muista, miten palvelijoitasi häväistään,

vieraiden kansojen herjaukset painavat hartioitani.

₅₂Jumala, pane merkille vastustajiesi pilkka,

kuinka he herjaavat kuninkaaksi voidellun kohtaloa.