1Jeesus alkoi puhua ylipapeille ja kansanjohtajille vertauksin:
»Mies istutti viinitarhan ja ympäröi sen aidalla. Hän antoi louhia altaan rypäleiden polkemista varten ja rakennutti vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja matkusti itse pois.
2Vuokranmaksun aikaan hän valtuutti orjan perimään viljelijöiltä osan viinitarhan tuotosta. 3Viljelijät kävivät käsiksi orjaan, pieksivät hänet ja lähettivät pois tyhjin käsin. 4Omistaja lähetti toisen orjan. Tätä he löivät päähän ja nöyryyttivät. 5Omistaja lähetti taas uuden orjan, ja tämän he tappoivat. Hän lähetti vielä monta muutakin orjaansa; toiset he pieksivät, toiset tappoivat. 6Vielä yksi oli jäljellä: omistajan rakas poika. Hän lähetti tämän viimeisenä heidän luokseen ja ajatteli: ’Poikaani he kunnioittavat.’ 7Mutta viininviljelijät sanoivat toisilleen: ’Tuo on perillinen. Tapetaan hänet, niin saamme hänen perintönsä.’ 8He kävivät käsiksi poikaan, tappoivat hänet ja heittivät ruumiin viinitarhan ulkopuolelle.
9Mitä viinitarhan omistaja tekee? Hän tulee, tappaa viljelijät ja vuokraa viinitarhansa muille. 10Ettekö tunne pyhistä kirjoituksista edes tätä kohtaa?
’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
on nyt koko rakennuksen tärkein.
11Se on tullut Herralta,
ja meistä se on ihme.’»
12Ylipapit ja kansanjohtajat halusivat vangita Jeesuksen, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. He kuitenkin pelkäsivät väkijoukkoa, ja niinpä he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.
