32Uskovien joukko tunsi syvää keskinäistä yhteyttä. Kukaan ei pitänyt omaisuuttaan omanaan, vaan kaikki oli heille yhteistä. 33Apostolit todistivat voimakkaasti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja he olivat suuressa suosiossa. 34Kukaan uskova ei kärsinyt puutetta, sillä ne, jotka omistivat maata tai taloja, myivät omaisuutensa. He toivat rahat 35ja antoivat ne apostoleille, ja nämä jakoivat kullekin tarpeen mukaan. 36-37Peltonsa myi myös Joosef, Kyproksella syntynyt Leevin heimoon kuuluva mies, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi eli Rohkaisijaksi. Hänkin toi saamansa rahat ja laski ne apostolien eteen.
1Kun Hananias-niminen mies yhdessä vaimonsa Safiran kanssa myi maatilansa, 2hän pimitti osan kauppahinnasta ja toi osan apostoleille. Vaimo tiesi, mitä Hananias oli tehnyt.
3Pietari sanoi: »Hananias, miksi annoit Saatanan yllyttää sinua? Miksi huijaat Pyhää Henkeä ottamalla osan maatilan hinnasta itsellesi? 4Tilahan oli sinun, ja vielä sen myytyäsikin sait tehdä rahoilla, mitä halusit. Miksi siis otit tunnollesi tällaisen teon? Et valehdellut ihmisille vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Hananias kaatui kuolleena maahan, ja kaikki läsnäolijat kauhistuivat. 6Nuoret miehet käärivät Hananiaksen ruumiin kankaaseen, veivät hänet ulos ja hautasivat hänet.
7Kolmen tunnin kuluttua tuli sisään Hananiaksen vaimo, joka ei tiennyt, mitä oli tapahtunut. 8Pietari kysyi häneltä: »Kerrohan, myittekö maatilanne tähän hintaan?» »Kyllä myimme», Safira vastasi. 9Silloin Pietari sanoi: »Miksi päätitte yhdessä testata Herran Henkeä? Miehesi hautaajat ovat jo oven takana, ja he saavat kantaa ulos sinutkin.» 10Samassa Safira kaatui hengettömänä Pietarin jalkoihin. Kun nuoret miehet tulivat sisään, he totesivat hänen kuolleen. He kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11Koko seurakunta oli kauhuissaan niin kuin olivat kaikki muutkin, jotka kuulivat tapauksesta.