₂₂Oli talvi. Jerusalemissa vietettiin temppelin uudelleenvihkimisen muistojuhlaa. ₂₃Jeesus käveli temppelissä, Salomon pylväskäytävässä. ₂₄Silloin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: »Miten kauan aiot pitää meitä epätietoisina? Jos olet Kristus, sano se suoraan.»

₂₅Jeesus vastasi: »Minähän olen sanonut sen, mutta te ette usko. Isäni nimessä tekemäni teot todistavat minusta. ₂₆Silti te ette usko, koska ette ole minun lampaitani. ₂₇Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. ₂₈Minä annan niille ikuisen elämän. Ne eivät kuole koskaan, eikä kukaan ryöstä niitä minulta. ₂₉Minä sain lampaat isältäni. Hän on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi ryöstää mitään hänen kädestään. ₃₀Ja minä ja Isäni olemme yhtä.»

₃₁Juutalaiset keräsivät taas kiviä kivittääkseen Jeesuksen. ₃₂Silloin Jeesus sanoi: »Olen tehnyt teidän nähtenne monta hyvää tekoa, joiden takana on minun Isäni. Mikä niistä antaa teille syyn kivittää minut?» ₃₃Juutalaiset vastasivat: »Emme me kivitä sinua minkään hyvän teon vaan jumalanpilkan takia. Korotat itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.»

₃₄Jeesus vastasi: »Eikö teidän laissannekin sanota: ’Minä sanoin: te olette jumalia’? ₃₅Jumaliksi sanotaan siis niitä, jotka ottivat vastaan Jumalan sanan. Tätä kirjoitusta ei voi ohittaa. ₃₆Isäni pyhitti minut ja lähetti minut maailmaan. Syytättekö te minua pilkkaajaksi, kun sanon olevani Jumalan Poika? ₃₇Jos en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. ₃₈Mutta minäpä teen niitä. Uskokaa siis näitä tekoja, vaikka ette minua uskoisikaan. Ne kertovat teille, että Isä on minussa ja minä Isässä.»

₃₉Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.

₄₀Jeesus palasi Jordanin toiselle puolelle. Hän viipyi jonkin aikaa siellä, missä Johannes oli kastanut ihmisiä. ₄₁Monet tulivat Jeesuksen luokse. He sanoivat: »Johannes ei tehnyt ihmeitä todisteeksi itsestään, mutta kaikki hänen puheensa Jeesuksesta olivat totta.» ₄₂Monet alkoivat uskoa siellä Jeesukseen.