44-45Oli jo keskipäivä. Silloin aurinko pimeni ja koko maailman ylle tuli pimeys, jota kesti kolme tuntia. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. 46Jeesus huusi kovalla äänellä: »Isä, jätän henkeni sinun käsiisi!» Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.
47Kun sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän sanoi Jumalaa kunnioittaen: »Tämä mies oli tosiaan syytön.» 48Tämän nähtyään paikalle kerääntynyt väkijoukko lähti pois valittaen ja lyöden kädellä rintaansa. 49Kaikki Jeesuksen tuttavat sen sijaan seisoivat kauempana tarkkailemassa tapahtumia. Siellä olivat myös naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta.
Jeesuksen hautaaminen
50Yksi Suuren neuvoston jäsenistä oli nimeltään Joosef. Hän oli hyvä ja oikeamielinen mies, 51eikä hän ollut yhtynyt muiden suunnitelmiin eikä neuvoston päätökseen. Hän oli kotoisin juutalaisesta Arimatian kaupungista ja odotti Jumalan valtakuntaa. 52Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi saada Jeesuksen ruumiin haltuunsa. 53Hän otti sen ristiltä, kietoi sen pellavakankaaseen ja pani sen kallioon louhittuun hautaluolaan, johon ei ollut vielä haudattu ketään. 54Sapattia edeltävä päivä oli jo kääntymässä sapatiksi.
55Naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta, lähtivät Joosefin mukaan. He katselivat, miten Jeesuksen ruumis pantiin hautaan. 56Kotiin palattuaan he valmistivat tuoksuvia voiteita ja öljyjä. Sapattina he lepäsivät, niin kuin laki määrää.