₁Antiokian seurakunnassa oli profeettoja, jotka myös opettivat: Barnabas, Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli kasvanut yhdessä ruhtinas Herodes Antipaksen kanssa, ja Saulos. ₂Kerran, kun he toimittivat jumalanpalvelusta ja paastosivat, Pyhä Henki sanoi: »Antakaa Barnabas ja Saulos minun käyttööni, siihen työhön, johon olen heidät kutsunut.» ₃Niinpä he paastosivat ja rukoilivat. Sitten muut valtuuttivat nämä kaksi panemalla kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan.

₄Kun Pyhä Henki näin oli lähettänyt Barnabaksen ja Sauloksen matkaan, he menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokselle. ₅Salamikseen tultuaan he julistivat juutalaisten synagogissa Jumalan sanaa. Mukana oli myös Johannes, joka auttoi heitä.

₆Kuljettuaan saaren halki Pafokseen saakka he tapasivat Barjesus-nimisen juutalaisen noidan ja valeprofeetan. ₇Hän oleskeli keisarin korkean edustajan Sergius Pauluksen luona. Tämä viisas mies kutsui Barnabaksen ja Sauloksen vieraikseen kuunnellakseen Jumalan sanaa. ₈Heitä vastaan asettui kuitenkin tuo noita, joka tunnettiin myös kreikkalaisella nimellä Elymas. Tämä yritti estää käskynhaltijaa tulemasta uskoon. ₉Silloin Saulos, jolla oli myös nimi Paulus eli Paavali, täyttyi Pyhästä Hengestä. Hän tuijotti noitaa ₁₀ja sanoi: »Voi sinua Paholaisen poikaa! Sinä olet umpikiero valehtelija ja kaiken oikeudenmukaisen vihollinen! Lakkaatkos vääntelemästä mutkalle Herran suoria teitä! ₁₁Katsohan! Herran käsi on ylläsi ja sokaisee sinut. Et näe aurinkoa ennen kuin on taas sen aika.» Samassa pimeys ympäröi noidan, ja hän haparoi ympäriinsä taluttajaa etsien. ₁₂Kun käskynhaltija näki tämän, hän ällistyi ja alkoi uskoa Herran oppiin.