₂₀En rukoile vain heidän puolestaan vaan kaikkien niidenkin puolesta, jotka heidän ansiostaan luottavat minuun. ₂₁Rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä – että he olisivat meissä niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Silloin maailma uskoo, että sinä lähetit minut.

₂₂Olen antanut heille sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle. Annoin sen, jotta he olisivat yhtä niin kuin mekin olemme. ₂₃Kun minä olen heissä ja sinä minussa, hekin ovat täydellisesti yhtä. Silloin maailma tietää, että sinä lähetit minut ja että rakastit heitä samoin kuin minua.

₂₄Isä, tahdon että he ovat kanssani siellä, missä minä olen. Tahdon heidän näkevän kirkkauteni, jonka olet antanut minulle, koska rakastit minua jo ennen kuin maailmalla oli perustuksiakaan. ₂₅Oikeudenmukainen Isä, maailma ei tuntenut sinua, mutta minä tunsin. Niin tunsivat nämäkin, koska sinä lähetit minut. ₂₆Minä ilmoitin heille nimesi ja ilmoitan vastedeskin, niin että heissä pysyy se rakkaus, jota olet osoittanut minulle. Siten minäkin pysyn heissä.»