2.7.2024 Tiistai
Kuuntele Tässä olen harjoitus 2.7.2024
TÄSSÄ
Keskikesän valossa käännän kasvoni aurinkoa kohti, sinun puoleesi Jeesus!
. . .
”Jo sydän kylmä sulata ja loista aurinkona, sokean ole valona ja vangin auttajana.” (VK 285: 5)
SANA
Kun Jeesus lähti sieltä, hän sai peräänsä kaksi sokeaa. Nämä huusivat apua: ”Sääli meitä, Daavidin Poika!” Ja kun Jeesus saapui kotiinsa, sokeat tulivat hänen puheilleen. Jeesus kysyi: ”Uskotteko, että voin auttaa teitä?” ”Uskomme, Herra”, sokeat vastasivat. Silloin Jeesus kosketti heidän silmiään ja sanoi: ”Teille tapahtuu niin kuin uskotte.” Sokeat alkoivat nähdä, ja Jeesus varoitti heitä tiukasti: «Pitäkää huolta, ettei kukaan saa tietää tästä.» Parantuneet kuitenkin lähtivät ja kertoivat Jeesuksesta ympäri maata. (Matt. 9: 27–31)
Jeesus on saanut peräänsä kaksi sokeaa. Heidän huutonsa eivät pysäytä Jeesusta. Koetan samaistua sokeiden ahdinkoon ja avuntarpeeseen. Mitä minussa herää heitä ajatellessa? Milloin itse olen huutanut selän kääntäneelle Jumalalle sokeiden tavoin? Sokeat menevät Jeesuksen kotiin. He eivät jää oven ulkopuolelle odottamaan. Mitä tämä kuvaus voisi tarkoittaa omassa elämässäni? ”Teille tapahtuu niin kuin uskotte.” Mihin minä juuri nyt tarvitsisin tällaista uskoa? Menen Jeesuksen puheille asiani tähden.
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Avaa silmäni ja sydämeni, että näkisin ja luottaisin!
