22.9.2024 18. sunnuntai helluntaista
Kuuntele Tässä olen harjoitus 22.9.2024
TÄSSÄ
Tapanani on rukoilla. Anna minun tänään rukoilla tuoreesti!
. . .
”Vaikene puhe huulten, sydän puhua nyt saa!” (VK 560: 1)
SANA
Fariseukset ja oppineet kysyivät Jeesukselta: ”Miksi sinun oppilaasi eivät elä esivanhempien perinteiden mukaisesti vaan syövät epäpuhtain käsin?” Jeesus vastasi: ”Olette te kyllä melkoisia teeskentelijöitä! Jesaja on ennustanut teistä aivan oikein. Kirjoituksissahan sanotaan:
’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän pysyy kaukana minusta.
Turhaan he palvovat minua, jos opettavat ihmisten käskyjä.’ Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnettä.” Jeesus jatkoi: ”Olette taitavasti mitätöineet Jumalan käskyn, jotta voitte nostaa tilalle oman perinteenne. Mooseshan sanoi: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, ansaitsee kuoleman.’ Te opetatte kuitenkin toisin. Jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: ’Lupasin korbaniksi, uhrilahjaksi, sen, mitä sinun piti saada minulta’, te ette enää anna hänen tehdä mitään isänsä tai äitinsä hyväksi. Tätä perinnettä jatkaessanne te mitätöitte Jumalan käskyn. Monet muutkin tapanne ovat aivan samanlaisia.” (Mark. 7: 5–13)
Tunnistan mahdollisimman rehellisesti oman sydämeni paikan suhteessa Jumalaan: pysyttelenkö kaukana, pyrinkö lähelle vai jotain muuta? Puhun Jumalalle siitä, mitä itsestäni tunnistan. Onko minulla tai yhteisölläni uskooni liittyviä ihmisten perinteitä, joita ei saa kyseenalaistaa ilman, että tulee leimatuksi? Fariseusten ja oppineiden tulkinta käskystä kunnioittaa vanhempia tekee tyhjäksi sen tarkoituksen. Mitä minä teen Jumalan käskyille?
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Mitä voisin tuoda sinulle uhrilahjaksi Jumalani? Sinä lahjoitat minulle kaiken, itsesikin!
