2. Samuelgirji 15

₁Das maŋŋil Absalom hágai vovnnaid ja heasttaid ja vihttalogi olbmá geat vihke su ovddabeale. ₂Árrat iđedis Absalom lávii mannat dan luotta gurrii gokko beasai gávpoga portii. Go de muhtin bođii gonagasa lusa vai oažžu vuoigatvuođa riidoáššis, de Absalom rávkkai su lusas ja jearai: “Guđe gávpogis don boađát?” Go olmmái muitalii guđe Israela čerdii son gulai, ₃de Absalom dajai: “Du ášši lea gal buorre ja vuoigat, muhto gonagasa luhtte ii oktage guldal du.” ₄Ja Absalom dajai vel: “Vare mun biddjojuvvošin duopmárin dán eatnamii! Dalle juohkehaš geas lea riidoášši, sáhttá boahtit mu lusa, ja mun doaimmahan sutnje vuoigatvuođa.” ₅Ja nu dávjá go soamis lahkanii sutnje ja áiggui luoitádit su ovdii, de son doamai geiget gieđa, dollii su ja cummistii su. ₆Nu Absalom dagai buot israellaččaide geat bohte gonagasa lusa oažžut vuoigatvuođa, ja dainna lágiin son čádjidahtii israellaččaid.

₇Njealji jagi maŋŋil Absalom dajai gonagassii: “Divtte mu mannat Hebronii deavdit lohpádusa maid lean dahkan Hearrái. ₈Go mun ássen Gešuris Aramis, de mun lohpidin oaffaruššat Hearrái, jos son diktá mu máhccat Jerusalemii.” ₉Gonagas dajai: “Mana ráfis.” De Absalom vulggii Hebronii. ₁₀Son lei suoli vuolggahan áirasiid buot Israela čearddaid gaskii cealkit: “Go dii gullabehtet dorvečuodjama, de galgabehtet čuorvut: ‘Absalom lea šaddan gonagassan Hebronis!’” ₁₁Absalom lei bovden Jerusalemis guoktečuođi olbmá, ja sii vulge su mielde ávaškeahttá mii lei dáhpáhuvvamin. ₁₂Go Absalom lei oaffaruššamin njuovvanoaffariid, de son vieččahii vel Davida ráđđeaddi Ahitofela su ruovttugávpogis Gilos. Nu suollemas lihttu nanosmuvai, ja ain eambbo olbmot čoagganedje Absaloma lusa.

₁₃Davida lusa bođii áirras gii muitalii ahte Israela olbmáid váibmu lea jorgalan Absaloma beallái. ₁₄Dalle David dajai buot olbmáidasas geat ledje su luhtte Jerusalemis: “Báhtarehkot, muđui mii eat gáddjojuvvo Absaloma gieđas. Gáhččet vuolgit, muđui son doarrida min ja dagaha midjiide lihkuhisvuođa, ja son časká mihkiin oppa gávpoga.” ₁₅Gonagasa olbmát vástidedje sutnje: “Du bálvaleaddjit leat gárvásat dahkat maid min hearrá ja gonagas atná buorrin.” ₁₆Gonagas vulggii gávpogis vácci oppa veagainis; dušše logi liigeáhká son guđii gáhttet šloahta. ₁₇Gonagas nappo vulggii gávpogis oppa veagainis. Sii bisánedje doppimuš viesu buohta. ₁₈Doppe buot gonagasa olbmát manne su meattá, maiddái buot keretlaččat ja peletlaččat ja vel guhttačuođi olbmá geat ledje vuolgán su fárrui Gatis.

₁₉Gonagas dajai gatlaš Ittajii: “Manne donnai leat vuolgán minguin? Máhca ruoktot ja oro ođđa gonagasa luhtte. Dasgo don leat vierroolmmoš ja leat velá guođđán iežat eatnama. ₂₀Eske don leat boahtán; válddášingo mun du dál juo čádjádallat min mielde, go mun iešge in dieđe gosa lean mannamin? Máhca ruoktot ja doalvvo mielddát vieljaidatge. Vare Hearrá livččii dutnje buorre ja oskkáldas!” ₂₁Muhto Ittai vástidii gonagassii: “Nu duohta go Hearrá eallá ja nu duohta go don ealát: Mun dáhtun leat doppe gos mu hearrá ja gonagas lea, lei dal ovddas eallin dahje jápmin.” ₂₂Dalle David divttii su boahtit mielde, ja gatlaš Ittai searvvai suinna buot olbmáidisguin ja eará veagainis.

₂₃Juohke bealde buohkat čirro jitnosii. Gonagas rasttildii Kedronleagi, ja dasto oppa álbmot vádjolišgođii su meattá ja de geainnu mii manai meahci guvlui. ₂₄Mielde lei maiddái Sadok ja suinna buot levilaččat geat gudde Ipmila lihtuárkka. Sii luite Ipmila árkka eatnamii, ja Abjatar oaffarušai oaffariid dassážii go oppa álbmot lei vádjolan olggos gávpogis. ₂₅De gonagas dajai Sadokii: “Doalvvo Ipmila árkka ruoktot gávpogii. Jos Hearrá árpmiha mu, de son doalvu munai ruoktot ja diktá mu vel oaidnit árkka dan iežas sajis. ₂₆Muhto jos son hilgu mu, de son oažžu dahkat munnje maid atná buorrin.” ₂₇Ja son dajai vel: “Donhan áddet ahte lea buoret go don máhcat gávpogii ja válddát mielddát guktuid bártniid, du iežat bártni Ahimaasa ja Abjatara bártni Jonatana. ₂₈Mun ieš ájáhalan meahcis gálabáikkiid lahka, dassážii go dis boahtá sátni.” ₂₉De Sadok ja Abjatar doalvvuiga Ipmila árkka ruoktot Jerusalemii ja oruiga doppe. ₃₀Muhto David govččai oaivvi ja vulggii čieru ja rabas julggiid goargŋut Oljovárrái. Buohkat geat ledje su mielde, gokče oaivvi ja gorgŋo várrefieltti čieru.

₃₁Go Davidii muitaluvvui ahte maiddái Ahitofel lei daid joavkkus geat ledje dahkan lihtu Absalomiin, de son dajai: “Hearrá, daga duššin Ahitofela rávvagiid!” ₃₂Go David lei joavdan várrečohkkii dan báikái gokko lávejedje rohkadallat Ipmila, de ereklaš Hušai bođii su ovddal. Son lei gaikkodan biktasiid ja botkkuhan muoldda oaivvi ala. ₃₃David dajai sutnje: “Jos don boađát muinna, de don šattat munnje dušše noađđin. ₃₄Máhca gávpogii ja daja Absalomii: ‘Gonagas, mun dáhtun bálvalit du. Ovdal mun ledjen áhčát bálvaleaddji, muhto dál mun dáhtun leat du bálvaleaddji.’ Dalle don sáhtát veahkehit mu ja dahkat duššin Ahitofela rávvagiid. ₃₅Báhpaguovttos Sadok ja Abjatar leaba doppe du veahkkin. Go don gulažat juoidá gonagasa šloahtas, de muital sudnuide. ₃₆Doppe leaba maid sudno bártnit, Sadoka bárdni Ahimaas ja Abjatara bárdni Jonatan. Bidjet sudno mielde dieđu munnje buot das maid gullabehtet.” ₃₇Seammá áigge go Davida ustit Hušai joavddai Jerusalemii, de dohko bođii maiddái Absalom.