Daniel 2

₁Nuppi ráđđenjagistis gonagas Nebukadnesar niegadii nieguid mat ráfehuhtte su nu ahte son ii bállen oađđit. ₂Gonagas gohčui rávkat lusas einnosteddjiid, mánideddjiid, noiddiid ja nástečilgejeddjiid, vai sii muitalivčče sutnje maid son lei niegadan. Sii bohte ja loaiddastedje gonagasa ovdii. ₃Gonagas dajai sidjiide: “Mun lean niegadan niegu mii lea ráfehuhttán mu. Mun dáhtun diehtit maid mu niehku mearkkaša.” ₄Nástečilgejeaddjit vástidedje gonagassii arameagillii: “Ellos gonagas agálaččat! Muital niegu bálvaleddjiidasat, de mii muitalit dutnje maid dat mearkkaša.” ₅Gonagas dajai nástečilgejeddjiide: “Dát lea mu mearrádus: Jos dii ehpet muital munnje niegu ja dan čilgehusa, de dii čuohpaduvvobehtet bihttán ja din viesut dahkkojuvvojit čievračopman. ₆Muhto jos dii muitalehpet munnje niegu ja dan čilgehusa, de dii oažžubehtet mus attáldagaid ja bálkkašumiid ja stuorra gudni. Muitalehket nappo munnje niegu ja dan čilgehusa.” ₇Nástečilgejeaddjit dadje nuppádassii: “Gonagas muitalehkos bálvaleddjiidasas niegu, de mii muitalit dan čilgehusa.” ₈Gonagas vástidii: “Mun dieđán bures ahte dii geahččalehpet oažžut áiggi, go dii dál ipmirdehpet ahte mu mearrádus lea nanus: ₉Jos dii ehpet muital munnje niegu, de dis lea vuordimis oktat duopmu. Dii lehpet lihtodan muitalit munnje giellásiid, dassážii go áiggit nuppástuvvet. Muitalehket nappo munnje niegu, de mun dieđán ahte dii máhttibehtet muitalit maiddái dan čilgehusa!” ₁₀Nástečilgejeaddjit vástidedje gonagassii: “Ii oktage olmmoš eatnama alde máhte muitalit gonagassii dan maid son dáhttu diehtit. Ii oktage gonagas, man stuoris ja veagalaš son leš leamaš, leat goassege gáibidan diekkára ovttage einnosteaddjis, mánideaddjis dahje nástečilgejeaddjis. ₁₁Dat maid gonagas gáibida lea nu váttis ahte ii oktage sáhte dahkat dan, ii oktage earret ipmiliid, ja sii eai ása jámolaš olbmuid luhtte.” ₁₂Dalle gonagas moaráhuvai sakka ja gohčui goddit buot Babylona viisáid.

₁₃Go gohččun goddit viisáid lei addojuvvon, de ohce maiddái Daniela ja su ustibiid, vai besset goddit sin. ₁₄Dalle Daniel sártnui viissis ja jierpmálaš sániid Arjokii, gonagasa heaggafávttaid oaivámužžii, gii lei vuolgán goddit Babylona viisáid. ₁₅Son jearai Arjokis manne gonagas lei addán nu garra gohččuma, ja Arjok čilgii dan ášši Danielii. ₁₆Dalle Daniel manai gonagasa lusa ja ánui su addit áiggi, de son čilgešii gonagasa niegu. ₁₇Dasto Daniel manai vissosis ja muitalii ustibiiddásis Hananjai, Mišaelii ja Asarjai dan mii lei dáhpáhuvvan. ₁₈Son ávžžuhii sin rohkadallat almmi Ipmila leat árbmugas ja almmustahttit čiegusvuođa, vai sii eai duššaše oktanaga Babylona eará viisáiguin. ₁₉De čiegusvuohta almmuhuvvui Danielii oainnáhusas ihkku, ja Daniel máinnui almmi Ipmila. ₂₀Son celkkii:

₂₄De Daniel manai Arjoka lusa, gean gonagas lei gohččon goddit Babylona viisáid, ja dajai sutnje: “Ale gotte Babylona viisáid! Doalvvo mu gonagasa lusa, de mun čilgen su niegu.” ₂₅Dalle Arjok doalvvui hoahpus Daniela gonagasa lusa ja dajai: “Mun lean gávdnan Judas eret dolvojuvvon olbmuid gaskkas olbmá gii máhttá čilget gonagassii su niegu.” ₂₆Gonagas jearai Danielis, gean namma dál lei Beltešassar: “Máhtátgo don muitalit munnje mu niegu ja dan čilgehusa?” ₂₇Daniel vástidii gonagassii: “Dan čiegusvuođa maid gonagas jearrá, eai máhte muitalit gonagassii viisát eaige mánideaddjit, eai einnosteaddjit eaige mearkačilgejeaddjit. ₂₈Muhto almmis lea Ipmil guhte almmustahttá čiegusvuođaid, ja son lea almmuhan gonagas Nebukadnesarii mii dáhpáhuvvá boahttevaš beivviid. Dát lea du niehku ja dat oainnáhusat maid don oidnet oađđinsajistat:

₂₉Go don, gonagas, veallájit oađđinsajistat, de du millii badjánedje jurdagat das mii dáhpáhuvvá boahtteáiggis. Son guhte almmustahttá čiegusvuođaid, muitalii dutnje dan mii dáhpáhuvvá. ₃₀Dát čiegusvuohta ii leat almmuhuvvon munnje danin go livččen viisát go eará olbmot, muhto vai don, gonagas, dieđášit niegu čilgehusa ja ipmirdivččet iežat čiekŋaleamos jurdagiid.

₃₁Gonagas, oainnáhusas don oidnet stuorra govvabácci. Bázzi lei allat ja dat báittii šearradit. Dat ceaggái aiddo du ovddas, ja dat lei hirpmus oaidnit. ₃₂Bácci oaivi lei čielga gollis, raddi ja gieđat silbbas, čoavji ja alimat veaikkis, ₃₃ruoiddat ruovddis ja juolggit muhtumassii ruovddis, muhtumassii láirris.

₃₄Go don ledjet geahčadeamen dan, de luovvanii ja fierralii geađgi, muhto ii olbmogieđa fámus. Dat deaivvai bácci julggiide mat ledje ruovddis ja láirris, ja cuvkii daid. ₃₅Dalle buot moallanii, ruovdi, láiri, veaiki, silba ja golli. Dat bieđganedje dego sáđut gordneráidnenbáikkis geasset, biegga doalvvui daid eret, eaige dat lean gávdnamis gostege. Muhto geađgi mii lei deaivan bázzái, šattai stuorra várrin, ja dat devddii oppa eatnama. ₃₆Dát lei niehku, ja dál mii muitalit gonagassii dan čilgehusa.

₃₇Dutnje, gonagas, gonagasaid gonagas, lea almmi Ipmil addán riikka ja válddi, fámu ja gudni. ₃₈Du gihtii son lea maiddái addán buot heakkalaččaid: olbmuid, meahci elliid ja almmi lottiid, ja du son lea bidjan daid hearrán – don leat dat golleoaivi. ₃₉Muhto du maŋŋil boahtá nubbi riika, heajut go du, ja de velá goalmmát riika mii lea veaikkis, ja dat ráđđe oppa eatnama. ₄₀De boahtá njealját riika mii lea nanus dego ruovdi, ja nugo ruovdi molle ja cuvke buot, de dat riikage molle ja cuvke buot doid. ₄₁Dat ahte don oidnet julggiid leat muhtumassii láirris, muhtumassii ruovddis, mearkkaša juohkásan riikka mas dušše oasis lea ruovddi nanusvuohta; donhan oidnet ahte ruovdái lei seaguhuvvon láiri.

₄₂Dat ahte don oidnet juolgesuorpmaid leat muhtumassii ruovddis ja muhtumassii láirris, mearkkaša riikka mii lea muhtumassii nanus ja muhtumassii rašši. ₄₃Dat ahte ruovdi maid don oidnet lei seaguhuvvon láirriin, mearkkaša ahte varračatnasat eai veaje doallat dan čoahkis, nugo ruovdige ii seahkán láirriin. ₄₄Daid gonagasaid beivviid almmi Ipmil ásaha riikka mii ii dušša goassege ja man hearrávuohta ii addojuvvo mange eará álbmogii. Dat molle ja duššada buot doid riikkaid, muhto ieš dat bissu agálaččat. ₄₅Donhan oidnet geađggi luovvaneamen bávttis, muhto ii olbmogieđa fámus, ja mollemin ruovddi, veaikki, láirri, silbba ja golli. Stuorra Ipmil lea almmuhan gonagassii dan mii fargga dáhpáhuvvá. Niehku lea duohta ja čilgehus luohtehahtti.”

₄₆Dalle gonagas Nebukadnesar luoitádii eatnamii muođuidis ala Daniela ovdii ja gohčui oaffaruššat sutnje oaffara ja suovvasiid. ₄₇Gonagas dajai Danielii: “Duohta lea ahte din ipmil lea ipmiliid ipmil, gonagasaid hearrá ja čiegusvuođaid almmustahtti, donhan leat máhttán almmustahttit dán čiegusvuođa.” ₄₈Dasto gonagas alidii Daniela alla árvui, attii sutnje ollu stuorra attáldagaid ja dagai su oppa Babylona provinssa stivrejeaddjin ja buot Babylona viisáid bajimuš jođiheaddjin. ₄₉Go Daniel ánui, de gonagas bijai Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego hálddašit Babylona provinssa. Daniel ieš lei gonagasa hoavas.