Nissonat geat čuvvo Jesusa
Das maŋŋil Jesus vádjolii gávpogis gávpogii ja gilis gillái ja sárdnidii Ipmila riikka illusága. Su mielde ledje su guoktenuppelohkái máhttájeaddji ja muhtun nissonat geaid buozalvasaid son lei buoridan ja geain son lei ádján olggos bahás vuoiŋŋaid. Sii ledje Maria Magdalena, geas son lei ádján olggos čieža bahás vuoiŋŋa, Johanna gean boadnji Kusas lei Herodesa virgeolmmái, ja Susanna. De ledje vel máŋga eará nissona, ja sii buohkat veahkehedje sin iežaset opmodagain.
Gilvi
Eatnat olbmot birasgávpogiin bohte Jesusa lusa. Go sii ledje čoahkkanan su birra, de son muitalii sidjiide veardádusa: “Gilvi vulggii gilvit gilvagiiddis. Go son gilvvii, de muhtun gilvagat gahčče geaidnogurrii. Das gilvagat duolmmahalle, ja almmi lottit borre daid. Muhtun gilvagat gahčče geađgás eatnamii, ja go dat ledje ihtán, de dat goldne, danne go dat eai ožžon eatnamis lávttadasa. Muhtun gilvagat gahčče bastilislánjáid gaskii, ja bastilislánját šadde oktanaga daiguin ja hávkadedje daid. Muhto muhtun gilvagat gahčče buori eatnamii, ja dat šadde ja šaddadedje čuođigeardásaš šattu.” Go son lei cealkán dán, de son čuorvvui: “Geas leat bealjit, dat gullos!”
Jesus čilge gilviveardádusa
Máhttájeaddjit jerre sus maid dát veardádus mearkkašii. Son vástidii: “Didjiide lea addojuvvon diehtit Ipmila riikka čiegusvuođaid, muhto earrásat ožžot daid veardádussan, vai sii eai oainne vaikko oidnet eaige gula vaikko gullet. Veardádus mearkkaša dán: Gilvva lea Ipmila sátni. Gilvva mii gahčai geaidnogurrii, mearkkaša olbmuid geat gullet sáni, muhto geaid váimmus beargalat dallánaga boahtá váldit sáni eret, vai sii eai oskko eaige bestojuvvo. Gilvva mii gahčai geađgás eatnamii, mearkkaša daid geat váldet iluin sáni vuostá go gullet dan, muhto geain ii leat ruohtas. Sii oskot oanehis bottoža, muhto go geahččalus boahtá, de sii jorralit. Dat oassi mii gahčai bastilislánjáid gaskii, mearkkaša daid geat gal gullet sáni, muhto eallima váivvit, riggodat ja návddašeapmi hávkadit daid. Sii eai šaddat láddan šattu. Muhto gilvva mii gahčai buori eatnamii, mearkkaša daid geat gullet sáni, vurkejit dan buhtis ja buori váibmui ja šaddadit šattu gierdavašvuođas.
Lámpá
Ii oktage cahkket lámppá ja govčča dan lihtiin dahje bija dan seaŋgga vuollái muhto lámpájuolgái, vai sii geat bohtet sisa, oidnet čuovgga. Dasgo ii leat mihkkege čihkosis mii ii almmustuva, iige mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii ja čuovgga ovdii. Váruhehket dan dihte mo gullabehtet. Geas lea, dasa addojuvvo, muhto geas ii leat, das váldojuvvo eret velá datge maid son ieš gáddá alddis leat.”
Jesusa bearaš
Jesusa eadni ja vieljat bohte dohko, muhto eai beassan Jesusa ságaide ollu olbmuid dihte. Muhtumat dadje Jesusii: “Du eadni ja vieljat čužžot olgun ja dáhttot oaidnit du.” Muhto son vástidii sidjiide: “Mu eadni ja vieljat leat dát geat gullet Ipmila sáni ja dahket dan mielde.”
Jesus šiggu biekka
Muhtun beaivvi Jesus máhttájeddjiidisguin lávkii fatnasii ja dajai sidjiide: “Vulgot don beallái jávrri.” Sii vulge, ja mátkkis Jesus nohkai. Muhto jávrái bosui jorribiegga, ja fanas devdogođii ja sii ledje heađis. Dalle máhttájeaddjit bokte Jesusa ja dadje: “Oahpaheaddji, oahpaheaddji, mii heavvanit!” Muhto son lihkai ja šikkui biekka ja jávrri báruid. Dat lotkkodedje, ja šattai áibbas goalki. Jesus jearai: “Gos din osku lea?” Máhttájeaddjit šadde ballui ja dadje ovddošemiin guhtet guoibmáseaset: “Mii olbmáid dát lea? Son šiggu velá biekka ja báruid, ja dat jeagadit su.”
Bosttahuvvon olmmái ja spiidneeallu
Sii bohte Gerasa guvlui mii lea Galilea buohta. Go Jesus bođii gáddái, de su ovddal bođii gávpogis olmmái gean váivvidedje bahás vuoiŋŋat. Olmmái lei juo guhká leamaš almmá biktasiid haga, iige son orron makkárge viesus muhto hávderáiggiin. Go son oinnii Jesusa, de son bárggádii, luoitádii su ovdii ja čuorvvui alla jienain: “Mii mus lea duinna dahkamuššan, Jesus, alimus Ipmila bárdni? Mun ánun: Ale givssit mu!” Jesus lei oainnat gohččon buhtismeahttun vuoiŋŋa vuolgit olbmás olggos. Dat lei juo guhkes áiggi gaikon olbmá. Dávjá olbmot ledje čatnan su láhkkiiguin ja juolgeruvddiiguin vai livčče nagodan áittardit su, muhto son lei biđgen láhkkiid, ja bahás vuoigŋa lei ádján su meahccái. Jesus jearai: “Mii du namma lea?” Olmmái vástidii: “Legiona,” danin go olbmái ledje mannan ollu bahás vuoiŋŋat. Dat ánuhedje ahte Jesus ii gohčoše sin mannat gáđohusa čiekŋalassii.
Das lahkosiin váris lei guohtumin stuorra spiidneeallu. Bahás vuoiŋŋat átno Jesusis lobi mannat spiinniide, ja son suovai dan. Dalle vuoiŋŋat vulge olbmás ja manne spiinniide, ja oppa eallu hurgalii báktedardda badjel vuolás jávrái ja heavvanii.
Go guođoheaddjit dan oidne, de sii báhtaredje ja muitaledje buot gávpogis ja lagas eatnamis. Olbmot vulge geahččat mii lei dáhpáhuvvan. Sii bohte Jesusa lusa ja gávdne olbmá geas bahás vuoiŋŋat ledje vuolgán, čohkkámin Jesusa julggiid guoras gárvvuhuvvon ja olles jierpmis, ja sii suorganedje. Muhto dat geat ledje oaidnán visot, muitaledje mo bosttahuvvan olmmái lei buorránan. Dalle buot Gerasa guovllu olbmot átno Jesusa vuolgit doppe eret, dasgo sii ledje sakka suorganan. Jesus manai dalle fatnasii ja máhcai ruoktot. Olmmái geas bahás vuoiŋŋat ledje vuolgán, ánui beassat leat su luhtte, muhto Jesus vuolggahii su eret ja celkkii: “Máhca ruktosat ja muital maid Ipmil lea dahkan dutnje.” Olmmái vulggii ja muitalii oppa gávpogis visot maid Jesus lei dahkan sutnje.
Jairosa nieida. Nisson gii guoskkahii Jesusa biktasa
Go Jesus bođii ruoktot, de ollu olbmot ledje vuordimin su. Dalle Jesusa ovdii bođii Jairos, synagoga ovdaolmmoš. Son luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja ánui su boahtit iežas vissui. Su áidna mánná, guoktenuppelotjahkásaš nieida, lei jápmimin.
Mátkkis Jairosa vissui olbmot bahkkejedje Jesusii juohke bealde. Doppe lei maid nisson gii lei gillán vardimiid guoktenuppelohkái jagi. Son lei golahan buot opmodagas dálkkasteddjiide, muhto ii oktage lean sáhttán buoridit su. Son lahkanii Jesusii maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi, ja dallánaga vardin bisánii. Jesus jearai: “Gii munnje guoskkai?” Buohkat šiite, ja Peter dajai: “Oahpaheaddji, olbmothan hoiget ja bahkkejit du ala juohke bealde.” Muhto Jesus celkkii: “Muhtun gal guoskkai munnje. Mun dovden ahte mus vulggii fápmu.” Go nisson oinnii ahte ii bisson čihkosis, de son bođii ovdan doarggistemiin ja luoitádii eatnamii Jesusa ovdii. Buohkaid gullut son muitalii manne lei guoskan Jesusii ja mo son dallánaga lei dearvvašmuvvan. Jesus celkkii sutnje: “Nieiddažan, du osku lea buoridan du. Mana ráfái.”
Go son lei ain sárdnumin, de muhtun buvttii synagoga ovdaolbmui sága su viesus: “Du nieida jámii. Ale šat vuorjja oahpaheaddji.” Jesus gulai dan ja celkkii áhččái: “Ale bala, duššefal oskko, de son gáddjojuvvo.” Go son bođii viesu lusa, de son ii suovvan boahtit sisa ovttage earret Petera, Johannesa ja Jakoba ja vel nieidda áhči ja eatni. Buohkat čirro ja luibme nieidda jápmima geažil, muhto Jesus celkkii: “Allet čiero! Ii son leat jápmán, son oađđá.” Sii boagustedje su, danin go sii dihte ahte nieida lei jápmán. Muhto Jesus válddii nieidda gihtii ja celkkii jitnosii: “Nieida, lihka!” Dalle nieida oaččui fas heakka, ja son lihkai dallánaga. Jesus gohčui addit niidii borrat. Nieidda vánhemat hirpmástuvaiga. Jesus gilddii sudno muitaleames geasage, mii lei dáhpáhuvvan.