Mika 3

Gullet dal, Jakoba oaivámuččat,

dii Israela stivrejeaddjit!

Almma dii galggašeiddet diehtit,

mii lea vuoigat?

₂Muhto dii vašuhehpet buori

ja ráhkistehpet bahá.

Dii njuovvabehtet olbmuin náhki

ja gaikubehtet oačči sin dávttiin.

₃Sii borret mu álbmoga oačči,

njaldet liikki ja cuvkejit sin dávttiid.

Sii bidjet daid dego biergguid báhtái,

nugo biergobihtáid ruitui.

₄Go sii de čurvot Hearrái,

de son ii vástit sidjiide.

Dalle son čiehká ámadajus sin ovddas,

sin bahádaguid dihte.

₅Ná cealká Hearrá daid profehtaid birra

guđet čádjidahttet mu álbmoga:

Sii lohpidit ráfi ja lihku

go fal ožžot juoidá suoskat,

muhto gulahit soađi daidda

geat eai atte maidege sin njálbmái.

₆Dan dihte didjiide boahtá

idja mas eai oidnojuvvo oainnáhusat,

seavdnjatvuohta almmá einnostusaid haga.

Profehtaid beaivváš luoitáda,

beaivi sin birra šaddá seavdnjadin.

₇Dalle oaidnit šaddet heahpadii,

ja einnosteaddjit adnojuvvojit bilkun.

Buohkat gokčet skávžžáideaset,

danin go Ipmil ii vástit.

₈Muhto Hearrá vuoigŋa lea

deavdán mu fámuin,

vuoigatvuođain ja givrodagain,

vai mun čájehivččen Jakobii dan rihkkumiid

ja Israelii dan suttu.

₉Gullet juo, dii Jakoba soga oaivámuččat,

gullet, dii Israela ráđđejeaddjit!

Dii vašuhehpet vuoigatvuođa

ja dahkabehtet mohkkájin

dan mii lea njuolgat.

₁₀Dii huksebehtet Siona varradaguiguin

ja Jerusalema vearrivuođain.

₁₁Dán gávpoga oaivámuččat

dubmejit duolgguid vuostá,

dan báhpat berret mávssu oahpaheames,

dan profehtat einnostit, jos ožžot bálkká.

Dattetge sii mahkáš dorvvastit Hearrái

ja dadjet:

“Almma Hearrá lea minguin?

Ii min sáhte deaividit lihkohisvuohta!”

₁₂Din dihte Sion jorgojuvvo bealdun,

Jerusalem šaddá čievračopman

ja tempelvárri vuovdiluvvá.