Mark 6

₁Jeesus lähti Jairoksen kotoa ja matkasi kotikaupunkiinsa. Oppilaat seurasivat häntä. ₂Sapattina Jeesus alkoi opettaa synagogassa. Monet kuulijat kyselivät hämmästyneinä: »Mistä hän voi tietää tämän kaiken? Mistä hän on saanut viisautensa? Mitä ovat nuo ihmeteot, joita hän tekee käsillään? ₃Eikö tämä ole se rakennusmies, joka on Marian poika ja jonka veljet ovat Jaakob, Jooses, Juudas ja Simon? Täällä hänen siskonsa asuvat, meidän keskuudessamme. Ei hän ole sen erikoisempi kuin me muutkaan.» Näin he torjuivat Jeesuksen.

₄Jeesus vastasi heille: »Profeetta, Jumalan sanoman välittäjä, ei ole missään niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan.» ₅Niinpä hän ei voinut tehdä Nasaretissa juurikaan ihmetekoja. Hän vain paransi muutamia sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. ₆Jeesusta hämmästytti, että ihmiset eivät luottaneet häneen.

Jeesus kulki kylästä kylään ja opetti. ₇Eräänä päivänä hän kutsui 12 oppilastaan luokseen. Hän lähetti heidät kahden ryhmissä opettamaan ja antoi heille myös vallan karkottaa demoneita. ₈Jeesus kielsi ottamasta mukaan muuta kuin matkasauvan. Ei leipää, ei laukkua eikä kolikoita vyökukkaroon. ₉Sandaalit sai ottaa, mutta kahta paitaa ei saanut pukea ylle. ₁₀Jeesus sanoi heille: »Mihin kaupunkiin tai kylään saavuttekin, pysykää samassa majapaikassa lähtöönne saakka. ₁₁Jos teitä ei jossain paikassa oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää ja pudistelkaa seudun tomut jaloistanne. Niin te osoitatte, että olette hylänneet heidät.»

₁₂Niin oppilaat lähtivät matkaan. He kertoivat hyvästä sanomasta, jotta ihmiset ryhtyisivät ajattelemaan uudella tavalla. ₁₃He myös karkottivat monta demonia ja voitelivat öljyllä monia sairaita ja niin paransivat heidät.

₁₄Jeesuksen nimi tunnettiin jo laajalti, ja myös kuningas Herodes sai tietää hänestä. Ihmiset sanoivat: »Johannes Kastaja on herännyt kuolleista. Siksi hänellä on nuo voimat.» ₁₅Toiset sanoivat, että Jeesus oli taivaasta palannut Elia. Toiset sanoivat, että Jeesus oli samanlainen Jumalan sanoman välittäjä kuin kaikki aiemmatkin profeetat. ₁₆Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: »Se Johannes, jonka määräsin tapettavaksi, on herännyt kuolleista.»

₁₇Herodes oli nimittäin käskenyt, että Johannes on pidätettävä ja pantava raudoissa vankilaan. Näin hän halusi miellyttää Herodiasta, jonka oli nainut. Herodias oli Herodeksen veljen, Filippoksen, vaimo. ₁₈Johannes oli aiemmin kieltänyt Herodesta: »Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa.» ₁₉Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet. Sitä hän ei kuitenkaan voinut tehdä, ₂₀sillä Herodes pelkäsi Johannesta. Hän piti Johannesta oikeudenmukaisena ja pyhänä miehenä ja halusi suojella tätä. Herodes kuunteli Johannesta mielellään, vaikka ei aina tiennyt, mitä ajatella tämän puheista.

₂₁Sopiva tilaisuus Herodiaalle tuli, kun Herodes juhlisti syntymäpäiväänsä hoviherrojensa, sotaväen päälliköiden ja Galilean johtomiesten seurassa. ₂₂Kun Herodiaan tytär tuli juhliin ja tanssi, kaikki olivat ihastuksissaan. Herodes vannoi hänelle: »Pyydä, mitä haluat, ja annan sen sinulle. ₂₃Pyydä ja annan vaikka puolet valtakunnastani.» ₂₄Tyttö lähti kysymään neuvoa äidiltään Herodiaalta: »Mitä pyytäisin?» Äiti sanoi: »Pyydä Johannes Kastajan päätä.» ₂₅Tyttö kiiruhti takaisin Herodeksen luo ja sanoi: »Tahdon, että annat minulle nyt heti tarjottimella Johannes Kastajan pään.»

₂₆Pyyntö ahdisti Herodesta. Hän ei voinut kuitenkaan enää perääntyä, sillä kaikki olivat kuulleet, mitä hän oli tytölle vannonut. ₂₇Niinpä hän käski tuoda Johanneksen pään. Johannes mestattiin vankilassa ₂₈ja hänen päänsä tuotiin tarjottimella. Pää annettiin tytölle, ja tyttö vei sen äidilleen.

₂₉Kun Johanneksen oppilaat kuulivat asiasta, he tulivat hakemaan ruumiin ja panivat sen hautaan.

₃₀Jeesuksen oppilaat palasivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle, mitä olivat tehneet ja opettaneet. ₃₁Jeesus sanoi: »Mennään johonkin rauhalliseen paikkaan. Saatte levähtää hetken.» Väkeä nimittäin tuli ja meni koko ajan, eivätkä he olleet ehtineet edes syödä. ₃₂Niin he lähtivät veneellä kohti syrjäseutua, omaan rauhaan. ₃₃Heidän lähtönsä kuitenkin huomattiin. Ihmisiä tuli juoksujalkaa läheisistä kaupungeista, ja väkijoukko ehti maitse perille ennen heitä.

₃₄Jeesus oli nousemassa veneestä, kun hän näki väkijoukon. Hänen tuli ihmisiä sääli, sillä he olivat kuin lammaslauma ilman paimenta. Jeesus alkoi opettaa ja puhui heille pitkään. ₃₅Kun oli jo ilta, Jeesuksen oppilaat tulivat hänen luokseen ja sanoivat: »Tämä on asumatonta seutua, ja on jo myöhä. ₃₆Päästä heidät jo pois, jotta he voivat mennä ostamaan itselleen syötävää lähiseudun maataloista ja kylistä.» ₃₇Jeesus vastasi: »Antakaa te heille syötävää.» Oppilaat ihmettelivät: »Tämän joukon ruokkimiseen tarvittaisiin ainakin 200 denaaria! Ei meillä ole niin paljon rahaa.» ₃₈Jeesus sanoi: »Käykää katsomassa, montako leipää teillä on.» Leipiä oli viisi, ja lisäksi oli kaksi kalaa.

₃₉Jeesus käski ihmisjoukon syömään nurmikentälle. ₄₀Ihmiset asettuivat istumaan sadan ja viidenkymmenen ryhmiin. ₄₁Jeesus otti mainitut viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi taivaaseen ja siunasi ne. Sitten hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen, jotka jakoivat ne ihmisille. Samoin tehtiin kaloille. ₄₂Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. ₄₃Leiväntähteitä kerättiin 12 täyttä korillista, ja kalaakin jäi. ₄₄Aterioimassa oli ollut 5 000 miestä.

₄₅Heti ruuan jälkeen Jeesus käski oppilaidensa nousta veneeseen ja mennä etukäteen vastarannalle Betsaidaan. Sillä aikaa Jeesus lähettäisi väkijoukon pois. ₄₆Hyvästeltyään ihmiset Jeesus meni vuorelle rukoilemaan. ₄₇Illan tultua oppilaiden vene oli keskellä järveä ja Jeesus oli yksin maissa. ₄₈Jeesus huomasi, että oppilaat joutuivat soutamaan vaikeassa vastatuulessa. Aamuyöllä, kello kolmen ja kuuden välillä, Jeesus tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. ₄₉Oppilaat säikähtivät näkemäänsä ja huusivat kauhusta, sillä he luulivat Jeesusta aaveeksi. ₅₀Samassa Jeesus kuitenkin jo rauhoitteli heitä: »Minä tässä vain olen. Älkää pelätkö.»

₅₁Jeesus nousi oppilaidensa veneeseen, ja tuuli tyyntyi. Oppilaat olivat hämmästyksestä suunniltaan. ₅₂He eivät ymmärtäneet ruokkimisihmeen merkitystä. Niin sulkeutuneet ja kovettuneet heidän sydämensä olivat.

₅₃Jeesus ja hänen oppilaansa olivat päässeet järven yli ja tulivat nyt rantaan Gennesaretissa. ₅₄Kun he olivat nousemassa veneestä, väkijoukko huomasi, kuka oli tullut. ₅₅Tieto levisi nopeasti kaikkialle. Sairaita kannettiin vuodematoilla sinne, missä Jeesuksen kuultiin olevan. ₅₆Minne vain hän menikin – kylään, kaupunkiin, maaseudulle –, aina ihmiset toivat paikalle sairaita. He pyysivät, että nämä saisivat edes koskettaa Jeesuksen viitan helmaa. Kaikki, jotka koskettivat häntä, parantuivat.