Enšimmäini kirjani fessalonikkalaisilla 4

₁Ta vielä, vellet! Työ oletta opaštun meiltä, mitein pitäy elyä, jotta oisija Jumalalla mieleh. Ta juštih niinhän työ elättäki. Hristossan Iisussan nimeššä myö kuitenki molimma ta vakotamma teitä staraimah vielä enämmän. ₂Työhän muissatta, mitä Hospotin Iisussan käškyjä myö antoma teilä. ₃Jumalan tahto on, jotta teistä tulis pyhie. Elkyä käykyä huorih! ₄Jokahini teistä opaštukkah pitämäh omua runkuo kurissa, pitäkkäh hiän šen pyhänä ta kunnivošša. ₅Elkyä antakkua omua runkuo himon tulen valtah niin kuin ruatah toisenvieroset rahvahat, kumpaset ei tunneta Jumalua. ₆Elkäh kenkänä teistä näissä as's'oissa ruatakkah šitä, mi on kiellettyö, elkäh hiän ruatakkah mitänä pahua omalla uškovellelläh. Hospoti tašuau kaikešta šemmosešta, niin kuin olemma teilä jo ennein šanon ta varottan. ₇Jumala niät ei šitä vaššen kuččun meitä, jotta eläsimä riähäššä, kun kučču pyhäh elämäh. ₈Šentäh še, ken kieltäytyy näistä neuvoloista, ei kieltäyvy ihmiseštä vain Jumalašta, kumpani antau meilä Pyhän Henken.

₉Uškovellien tykkyämiseštä teilä ei tarviče kirjuttua, šentäh kun Jumala Iče opašti tiät tykkyämäh toini toista. ₁₀Työ vet tykkyättä kaikkie uškovellijä koko Makedonijašša. Myö kuitenki pyritämmä teitä, vellet, tykäkkyä toini toista vielä lujempah. ₁₁Yrittäkkyä kaikin voimin elyä vakavašti. Hoitakkua omat as's'at ta omin käsin tienakkua oma elätyš, niin kuin myö olemma käšken. ₁₂Tällä keinoin kun elättä, niin ulkopuolisetki kunnivoitetah teitä. Ta työ iče että tarviče apuo keltänä.

₁₃Vellet, mie tahon šelittyä teilä, mitein käyt niillä, ket kuoltih Hristossah uškuon. Šilloin teilä ei ois pahua mieltä niin kuin noilla toisilla, kumpasilla ei ole toivuo. ₁₄Myö ušomma, jotta Iisussa kuoli ta nousi kuollehista. Šamoin ušomma, jotta konša Iisussa tulou, Jumala tuou Hänen kera jälelläh elämäh ne, ket kuoltih ušošša Iisussah. ₁₅Šanomma teilä šen, mitä Hospoti on šanon: Myö elošša olijat, kumpaset jiämmä tänne Hospotin tulentah šuate, emmä kerkie Hänellä vaštah ennein kuollehie. ₁₆Konša ylianheli karjahtau käšyn ta Jumalan torvi toitottau, šiitä Iče Hospoti laškeutuu taivahašta. Enšin nouššah eloh ne, ket kuoltih Hristossah uškojina. ₁₇Šiitä miät, kumpaset olemma vielä elošša, olemma näillä ilmoilla, temmatah yheššä hiän kera pilvissä yläilmoih Hospotilla vaštah. Ta niin myö šuamma aina olla Hospotin kera. ₁₈Rohkistakkua toini toista näillä šanoilla.