Muailman yštävä on Jumalan vihamieš
1Mistä tiän joukošša nouššah kiissat ta riijat? Mistäpä muušta kun tiän pahoista himoista, kumpaset šojitah tiän runkošša. 2Työ himoiletta, vain että šua šitä, mitä tahotta. Työ tapatta ta kajehitta, ka kuitenki että šua šitä, mitä himottau. Työ riitelettä ta šojitta, ka mitänä että šua, šentäh kun että kyšy. 3Ta vaikka kyšynettä, niin että šua, šentäh kun kyšyttä pahah tarkotukšeh, omien himojen täyttämiseh.
4Voi teitä, kumpaset kiäntyjä pois Jumalašta! Ettäkö tiijä, jotta ken tykkyäy muailmua, še vihuau Jumalua? Ken tahtou olla muailman tovarissa, še tulou Jumalan vihamiehekši. 5Vain smietittäkö, jotta Pyhissä Kirjutukšissa on tyhjäh šanottu näin: «Jumala tahtou yksin omata šen henken, min on meih pannun». 6Kuitenki vielä šitäki šuurempi on še armo, min Jumala antau. Šiih nähen Pyhissä Kirjutukšissa šanotah näin:
– Jumala on ylpeitä vaštah,
ka nöyrillä Hiän antau armon.
7Šentäh taipukkua Jumalan tahtoh, a juavelie vaššuštakkua, niin še pakenou teistä. 8Läheštykkyä Jumalua, niin Hiän läheštyy teitä. Riähkähiset, puhistakkua kiät! Kakšimieliset, puhistakkua šytämet! 9Murehtikkua omua kurjutta, itkekkyä ta valittakkua! Muuttukkah tiän nakru murehekši ta ilo apiekši. 10Olkua nöyränä Hospotin ieššä, niin Hiän noštau tiät.
Toisien suutimini
11Vellet, elkyä paiskua pahua toini toisešta. Ken pakajau pahua velleštä tahi suutiu häntä, še pakajau Sakonua vaštah ta suutiu Sakonan. A kun šie suutinet Sakonan, niin et ole Sakonan täyttäjä, vain olet šen suutija. 12Yksi ainut on Sakonanantaja ta Suutija, Hiän, kellä on valta pelaštua ta valta suutie uatuh. A kenpäš šie olet toisie suutimah?
Ei pie šuurenteliutuo
13Kuulkua nyt työ, kumpaset šanotta: «Tänäpiänä tahi huomena myö lähemmä šiih ta šiih linnah. Myö viivymmä šielä vuuvven, luajimma kauppoja ta šuamma hyvät rahat.» 14No työ että tiijä, mitä huomini päivä tuou tulleššah. Mitä on tiän elämä? Työ oletta kuin šavu, mi kotvasen näkyy ta šiitä häipyy. 15Näin tiän pitäis šanuo: «Kun Hospoti tahtonou ta myö elänemmä, niin ruamma šitä ta tätä». 16A nyt työ vain ylpienä šuurenteliuvutta. Kaikki tuommoni šuurenteliutumini on paha. 17Še, ken tietäy, mitä pitäis ruatua, ka ei rua, šuau šiitä riähän.
