2 LUKU. 2

₂ (4) "Riidelkää äitinne kanssa, riidelkää,

sillä ei hän ole minun vaimoni,

enkä minä ole hänen miehensä.

Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa

ja aviorikoksensa rintainsa välistä,

₃ (5) etten minä riisuisi häntä alasti

ja asettaisi häntä,

niinkuin hän oli syntymänsä päivänä,

etten tekisi häntä erämaan kaltaiseksi,

saattaisi häntä kuivan maan kaltaiseksi

ja kuolettaisi häntä janoon.

₄ (6) Ja hänen lapsiansa minä en armahda,

sillä he ovat haureudesta syntyneitä lapsia.

₅ (7) Sillä heidän äitinsä on harjoittanut haureutta,

heidän kantajansa on häpeällisesti elänyt,

hän on sanonut: 'Minä kuljen rakastajaini perässä,

jotka antavat minulle leipäni ja veteni,

villani ja pellavani, öljyni ja juomani'.

₆ (8) Sentähden, katso, minä aitaan sinun tiesi

orjantappuroilla,

minä muuraan muurin hänen eteensä,

niin ettei hän löydä polkujansa.

₇ (9) Ja hän ajaa takaa rakastajiansa,

mutta ei heitä saavuta;

etsii heitä, mutta ei löydä.

Ja hän on sanova:

'Minä menen takaisin entisen mieheni luokse,

sillä parempi oli minulla olo silloin kuin nyt'.

₈ (10) Hän ei ole tajunnut,

että minä olen hänelle antanut

jyvät ja viinin ja öljyn,

olen kartuttanut hänelle hopeata

ja myös kultaa, joka on käytetty Baalin hyväksi.

₉ (11) Sentähden minä otan takaisin jyväni ajallansa

ja viinini määräaikanansa

ja tempaan pois villani ja pellavani,

jonka piti peittää hänen alastomuutensa.

₁₀ (12) Nyt minä paljastan hänen häpynsä

hänen rakastajainsa silmäin eteen,

eikä kukaan ole pelastava häntä minun kädestäni.

₁₁ (13) Minä teen lopun kaikesta hänen ilonpidostansa:

hänen juhlistansa, uusistakuistansa ja sapateistansa

ja kaikista hänen pyhäpäivistänsä.

₁₂ (14) Ja minä hävitän

hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa,

joista hän on sanonut:

'Ne ovat minun portonpalkkani,

jonka rakastajani ovat minulle antaneet'.

Minä teen ne metsäksi,

ja metsän eläimet syövät niitä.

₁₃ (15) Ja minä kostan hänelle baalien päivät,

joina hän niille poltti uhreja,

koristi itsensä renkaillaan ja kaulakäädyillään

ja kulki rakastajainsa jäljessä,

mutta unhotti minut, sanoo Herra.

₁₄ (16) Sentähden, katso, minä taivuttelen hänet,

kuljetan hänet erämaahan ja viihdyttelen häntä.

₁₅ (17) Minä annan hänelle sieltä alkaen

hänen viinimäkensä

ynnä Aakorin laakson toivon oveksi,

ja hän on oleva siellä kuuliainen

niinkuin nuoruutensa päivinä,

niinkuin sinä päivänä, jona hän Egyptin maasta läksi.

₁₆ (18) Sinä päivänä, sanoo Herra,

sinä puhuttelet minua: 'Minun mieheni',

etkä enää puhuttele minua: 'Minun Baalini';

₁₇ (19) ja minä poistan baalien nimet hänen suustansa,

eikä niiden nimiä enää mainita.

₁₈ (20) Ja sinä päivänä minä teen

heidän hyväksensä liiton

metsän eläinten ja taivaan lintujen kanssa

ja maan matelevaisten kanssa;

ja jousen ja miekan ja sodan minä särjen maasta

ja annan heidän asua turvassa.

₁₉ (21) Ja minä kihlaan sinut itselleni ikiajoiksi,

kihlaan sinut itselleni

vanhurskaudella ja tuomiolla,

armolla ja laupeudella,

₂₀ (22) kihlaan sinut itselleni uskollisuudella,

ja sinä olet tunteva Herran.

₂₁ (23) Sinä päivänä minä kuulen, sanoo Herra,

minä kuulen taivasta, ja se kuulee maata,

₂₂ (24) ja maa kuulee jyviä, viiniä ja öljyä,

ja nämä kuulevat Jisreeliä.

₂₃ (25) Ja minä kylvän hänet itselleni tähän maahan,

minä armahdan Loo-Ruhamaa

ja sanon Loo-Ammille: 'Sinä olet minun kansani';

ja hän vastaa: 'Minun Jumalani'."