17 LUKU. 17

₁Parempi kuiva kannikka rauhassa

kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

₂Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa

ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

₃Hopealle sulatin, kullalle uuni,

mutta sydämet koettelee Herra.

₄Paha kuuntelee häijyjä huulia,

petollisuus kuulee pahoja kieliä.

₅Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa;

joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

₆Vanhusten kruunu ovat lastenlapset,

ja isät ovat lasten kunnia.

₇Ei sovi houkalle ylevä puhe,

saati sitten ruhtinaalle valhe.

₈Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi:

mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

₉Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa;

mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

₁₀Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen

kuin sata lyöntiä tyhmään.

₁₁Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija,

mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

₁₂Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset,

mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

₁₃Joka hyvän pahalla palkitsee,

sen kodista ei onnettomuus väisty.

₁₄Alottaa tora on päästää vedet valloilleen;

herkeä, ennenkuin riita syttyy.

₁₅Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä

ovat kumpikin Herralle kauhistus.

₁₆Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä?

Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

₁₇Ystävä rakastaa ainiaan

ja veli syntyy varaksi hädässä.

₁₈Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi,

joka menee toista takaamaan.

₁₉Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa;

joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

₂₀Väärämielinen ei onnea löydä,

ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

₂₁Tyhmä on murheeksi siittäjällensä,

ja houkan isä on iloa vailla.

₂₂Terveydeksi on iloinen sydän,

mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

₂₃Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta

vääristääksensä oikeuden tiet.

₂₄Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä,

mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

₂₅Tyhmä poika on isällensä suruksi

ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

₂₆Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan;

kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

₂₇Joka hillitsee sanansa, on taitava,

ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

₂₈Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on;

joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.