22 LUKU. 22

₁Nimi on kalliimpi suurta rikkautta,

suosio hopeata ja kultaa parempi.

₂Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa;

Herra on luonut kumpaisenkin.

₃Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy,

mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

₄Nöyryyden ja Herran pelon palkka

on rikkaus, kunnia ja elämä.

₅Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä;

henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.

₆Totuta poikanen tiensä suuntaan,

niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

₇Rikas hallitsee köyhiä,

ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

₈Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää,

ja hänen vihansa vitsa häviää.

₉Hyvänsuopa saa siunauksen,

sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.

₁₀Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora

ja loppuu riita ja häväistys.

₁₁Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet,

sen ystävä on kuningas.

₁₂Herran silmät suojelevat taitoa,

mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.

₁₃Laiska sanoo: "Ulkona on leijona;

tappavat vielä minut keskellä toria".

₁₄Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa;

Herran vihan alainen kaatuu siihen.

₁₅Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen,

mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.

₁₆Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan,

rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.

₁₇Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja

ja tarkkaa minun taitoani.

₁₈Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi;

olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.

₁₉Että Herra olisi sinun turvanasi,

siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.

₂₀Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut,

antanut neuvoja ja tietoa.

₂₁opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja,

että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.

₂₂Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen,

äläkä polje kurjaa portissa.

₂₃sillä Herra ajaa hänen asiansa

ja riistää hänen riistäjiltään hengen.

₂₄Älä rupea pikavihaisen ystäväksi

äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,

₂₅että et tottuisi hänen teihinsä

ja saattaisi sieluasi ansaan.

₂₆Älä ole niitä, jotka kättä lyövät,

jotka menevät takuuseen veloista.

₂₇Jollei sinulla ole, millä maksaa,

mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!

₂₈Älä siirrä ikivanhaa rajaa,

jonka esi-isäsi ovat asettaneet.

₂₉Jos näet miehen, kerkeän toimissaan,

hänen paikkansa on kuningasten,

ei alhaisten, palveluksessa.