31 PSALMI. 31

₂Herra, sinuun minä turvaan.

Älä salli minun ikinä häpeään tulla,

vapahda minut vanhurskaudessasi.

₃Kallista korvasi minun puoleeni,

riennä, pelasta minut.

Ole minulle turvakallio,

vuorilinna, johon minut pelastat.

₄Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani,

ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.

₅Sinä päästät minut verkosta,

jonka he ovat eteeni virittäneet,

sillä sinä olet minun turvani.

₆Sinun käteesi minä annan henkeni,

sinä, Herra, lunastat minut,

sinä uskollinen Jumala.

₇Minä vihaan niitä,

jotka seuraavat turhia epäjumalia,

mutta minä turvaan Herraan.

₈Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi,

kun sinä katsoit minun kurjuuttani,

tunsit minun sieluni ahdistukset,

₉etkä jättänyt minua vihollisen valtaan,

vaan asetit minun jalkani aukealle.

₁₀Armahda minua, Herra,

sillä minulla on ahdistus;

minun silmäni on surusta riutunut,

niin myös minun sieluni ja ruumiini.

₁₁Sillä minun elämäni kuluu murheessa

ja minun vuoteni huokauksissa.

Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden,

ja minun luuni ovat riutuneet.

₁₂Kaikkien ahdistajaini tähden

minä olen pilkaksi tullut,

ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni,

peljätykseksi tuttavilleni;

jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua.

₁₃Minä olen unhottunut ihmisten mielistä

niinkuin kuollut,

minä olen kuin rikottu astia.

₁₄Sillä minä kuulen monen parjaukset,

kauhua kaikkialta,

kun he keskenänsä pitävät neuvoa minua vastaan,

aikovat ottaa minulta hengen.

₁₅Mutta sinuun, Herra, minä turvaan;

minä sanon: "Sinä olet minun Jumalani".

₁₆Minun aikani ovat sinun kädessäsi,

pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani.

₁₇Valista kasvosi palvelijallesi,

pelasta minut armossasi.

₁₈Herra, älä salli minun tulla häpeään,

sillä sinua minä huudan avukseni.

Jumalattomat tulkoot häpeään,

vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan.

₁₉Mykistykööt valheen huulet,

jotka puhuvat vanhurskasta vastaan

röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti.

₂₀Kuinka suuri on sinun hyvyytesi,

jonka talletat pelkääväisillesi

ja jota osoitat sinuun turvaaville

ihmislasten edessä!

₂₁Sinä peität heidät kasvojesi suojaan

ihmisten salavehkeiltä;

sinä kätket heidät turvaan

kielten riidalta.

₂₂Kiitetty olkoon Herra,

sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa

piiritetyssä kaupungissa.

₂₃Minä sanoin hädässäni:

"Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä".

Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen,

kun minä sinua huusin.

₂₄Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa.

Herra varjelee uskolliset,

mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.

₂₅Olkaa lujat,

ja olkoon teidän sydämenne rohkea,

te kaikki, jotka Herraa odotatte.