37 PSALMI. 37

Älä vihastu pahain tähden,

älä kadehdi väärintekijöitä.

₂Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois,

ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.

₃Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on,

asu maassa ja noudata totuutta;

₄silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle,

mitä sinun sydämesi halajaa.

₅Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen,

kyllä hän sen tekee.

₆Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta

niinkuin valkeuden

ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.

₇Hiljenny Herran edessä ja odota häntä.

Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy,

mieheen, joka juonia punoo.

₈Herkeä vihasta ja heitä kiukku,

älä kiivastu, se on vain pahaksi.

₉Sillä pahat hävitetään,

mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.

₁₀Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole;

kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.

₁₁Mutta nöyrät perivät maan

ja iloitsevat suuresta rauhasta.

₁₂Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa

ja kiristelee hänelle hampaitansa;

₁₃mutta Herra nauraa hänelle,

sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.

₁₄Jumalattomat paljastavat miekkansa

ja jännittävät jousensa,

kaataaksensa kurjan ja köyhän,

teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.

₁₅Mutta heidän miekkansa käy

heidän omaan sydämeensä,

ja heidän jousensa särkyvät.

₁₆Vanhurskaan vähä vara on parempi

kuin monen jumalattoman tavarain paljous.

₁₇Sillä jumalattomain käsivarret särjetään,

mutta Herra tukee vanhurskaita.

₁₈Herra tuntee nuhteettomain päivät,

ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.

₁₉Pahana aikana he eivät joudu häpeään,

ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.

₂₀Sillä jumalattomat hukkuvat,

ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus:

he katoavat, katoavat niinkuin savu.

₂₁Jumalaton ottaa lainan eikä maksa,

mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.

₂₂Sillä hänen siunaamansa perivät maan,

mutta hänen kiroamansa hävitetään.

₂₃Herra vahvistaa sen miehen askeleet,

jonka tie hänelle kelpaa.

₂₄Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru,

sillä Herra tukee hänen kättänsä.

₂₅Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut,

mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä

enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.

₂₆Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi,

ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.

₂₇Karta pahaa ja tee hyvää,

niin sinä pysyt iankaikkisesti.

₂₈Sillä Herra rakastaa oikeutta

eikä hylkää hurskaitansa;

heidät varjellaan iankaikkisesti,

mutta jumalattomain siemen hävitetään.

₂₉Vanhurskaat perivät maan

ja asuvat siinä iankaikkisesti.

₃₀Vanhurskaan suu lausuu viisautta,

ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.

₃₁Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään,

hänen askeleensa eivät horju.

₃₂Jumalaton väijyy vanhurskasta

ja etsii häntä tappaaksensa.

₃₃Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä

eikä tuomitse häntä syylliseksi,

kun hänen asiansa on oikeudessa.

₃₄Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä,

niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan

ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.

₃₅Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen,

rehevänä kuin viheriöivä puu,

juurtunut paikoilleen.

₃₆Mutta kun ohi kuljettiin,

katso, ei häntä enää ollut;

minä etsin häntä,

vaan häntä ei löytynyt.

₃₇Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä:

rauhan miehellä on tulevaisuus,

₃₈mutta luopuneet hukkuvat kaikki,

ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.

₃₉Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta,

hän on heidän linnansa ahdingon aikana.

₄₀Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät,

vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät;

sillä he turvaavat häneen.