30 LUKU. 30

₁Joka poikaansa rakastaa,

antaa hänelle jatkuvasti vitsoja,

että hän viimein saisi hänestä iloa.

₂Joka kurittaa poikaansa,

saa hänestä hyötyä,

ja hän on hänen kerskauksensa

tuttavain kesken.

₃Joka poikaansa opettaa,

saa vihamiehensä kateellisiksi,

ja ystävien edessä

hän saa hänestä riemuita.

₄Kun hänen isänsä kuolee,

on kuin ei hän kuolisikaan,

sillä hän jättää jälkeensä kaltaisensa.

₅Eläessään hän näki hänet ja iloitsi,

ja kuollessaan hän ei ole murheellinen.

₆Vihamiestensä varalle

hän jättää jälkeensä kostajan

ja ystävien hyväin tekojen korvaajan.

₇Joka poikaansa hemmottelee,

se sitelee hänen haavansa;

ja joka kerta, kun tämä kirkuu,

hänen sydämensä värähtää.

₈Kesyttämätön hevonen tulee äksyksi,

ja poika, joka jätetään omiin valtoihinsa,

hillitsemättömäksi.

₉Hellittele lasta,

niin saat häntä kauhistua;

leikittele hänen kanssaan,

niin hän tuottaa sinulle murhetta.

₁₀Älä hänen kanssaan ilakoitse,

ettet joutuisi suremaan hänen kanssaan

ja viimein kiristelemään hampaitasi.

₁₁Älä anna hänelle valtaa

hänen nuoruudessaan,

äläkä katso hänen hairahdustensa ohitse.

₁₂Notkista hänen niskansa nuorena,

ja pehmitä hänen kupeensa lapsena ollessa,

ettei hän jäykistyisi

ja olisi sinulle tottelematon.

₁₃Kurita poikaasi

ja pidä häntä työssä,

ettei hän sopimattomalla käytöksellään

saisi aikaan pahennusta.

₁₄Parempi olla köyhä,

mutta terve ja vahvarakenteinen,

kuin rikas, jolla on vaivanalainen ruumis.

₁₅Terveys ja hyvinvointi

on parempi kuin kaikki kulta,

ja voimakas ruumis

määrätöntä rikkautta parempi.

₁₆Ei ole parempaa rikkautta

kuin ruumiin terveys,

eikä ole suurempaa iloa

kuin sydämen ilo.

₁₇Parempi on kuolema

kuin katkera elämä,

ja iankaikkinen lepo parempi

kuin pitkällinen sairaus.

₁₈Latoa herkkuja suljetun suun eteen

on sama kuin asettaa ruokia

tarjoksi haudalle.

₁₉Mitä hyötyä on uhrista

epäjumalankuvalle:

eihän se maista eikä haista!

Sama on laita sen, jota Herra vaivaa:

₂₀hän näkee silmillään ja huokaa,

aivan kuin kuohilas,

joka syleilee neitsyttä ja huokaa.

₂₁Älä antaudu murheen valtaan,

äläkä vaivaa itseäsi omilla mietteilläsi.

₂₂Sydämen ilo on ihmisen elämä,

ja riemu pidentää miehen elinpäiviä.

₂₃Rakasta omaa elämääsi

ja lohduta sydäntäsi,

ja pidä murhe itsestäsi kaukana.

Sillä murhe on ottanut hengen monelta

eikä ole miksikään hyödyksi.

₂₄Kateus ja kiukkuisuus

lyhentävät elinpäivät,

ja huoli tuo vanhuuden ennen aikaa.

₂₅Antelias ja herkuista iloitseva mieli

pitää huolen ruuistansa.