Herra kostaa babylonialaisille
1Näin sanoo Herra:
– Minä nostan tuhoisan myrskyn
Babylonia vastaan,
lähetän myrskyn kohti vihollista,
kohti Kaldean sydäntä.
2Minä lähetän Babyloniaan muukalaisia,
jotka puivat kansan,
sirottelevat sen muihin maihin
ja jättävät jäljelle paljaan maan.
Joka puolelta he hyökkäävät Babyloniaan,
kun sen tuhon päivä on tullut.
3Minä annan heille käskyn:
Jännittäkää jousenne,
ampukaa vihollisen jousimiehet
ja haarniskoihin pukeutuneet soturit!
Älkää säälikö sen nuorukaisia,
vihkikää tuhon omaksi koko sotajoukko!
4– Kaatuneita makaa kaldealaisten maassa,
miekan lävistämiä viruu kaduilla.
5Heidän maansa on täynnä syyllisyyttä,
he ovat rikkoneet Israelin Pyhää vastaan.
Mutta Herra Jumala Sebaot
on Israelin ja Juudan turva,
eivät ne ole jääneet yksin kuin lesket.
6Paetkaa Babylonista,
kaikki jotka suinkin voitte!
Pelastakaa henkenne,
ettette joutuisi tuhoon,
kun kaupunki saa rangaistuksen syntiensä tähden.
On tullut aika, jolloin Herra kostaa,
hän kostaa sille sen tekojen mukaan.
7Babylon oli kultamalja Herran kädessä,
se juovutti koko maailman.
Kansat joivat sen viiniä
ja suistuivat pois tolaltaan.
8Mutta äkkiä Babylon kaatuu ja särkyy.
Virittäkää, kansat, kuolinvalitus!
Noutakaa balsamia sen haavoihin,
ehkä se paranee.
9»Me yritimme parantaa Babylonia, mutta ei se toipunut.
Antaa sen olla! Palataan kotiin, kukin omaan maahansa.
Babylonin tuomio ulottuu taivaisiin,
sen rangaistus nousee pilviin asti.»
10»Herra osoittaa nyt, että me olemme syyttömiä!
Tulkaa, kertokaamme Siionissa,
mitä Herra, meidän Jumalamme, on tehnyt.»
11– Teroittakaa nuolet,
täyttäkää viinet!
Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi.
Käskyt kajahtavat:
12»Kohottakaa sotalippu,
hyökätkää Babylonin muureille!»
»Vahvistakaa vartiointia!»
»Asettakaa tähystäjät paikoilleen!»
»Pankaa miehiä väijyksiin!»
Herra tekee sen, mitä on aikonut,
hän toteuttaa uhkauksensa Babylonin asukkaille.
13Sinä, Babylon, olet asunut suurten virtojen rannalla
kaikkine aarteinesi,
mutta nyt sinun loppusi on tullut,
elämäsi viimeinenkin kyynärä on kudottu.
14Herra Sebaot on vannonut itsensä kautta:
– Totisesti, minä täytän sinun maasi vihollisilla.
Heitä on kuin heinäsirkkoja,
ja he virittävät sotalaulun sinua vastaan!
Herran voiman ja viisauden ylistys
15– Herra on voimallaan luonut maailman,
asettanut viisaudellaan maan paikoilleen,
levittänyt taivaan taidollaan.
16Kun hän käskee,
taivaan vedet alkavat kohista.
Hän nostaa pilvet maan ääristä,
lähettää salamat tekemään tietä sateelle,
tuo tuulen kammioistaan.
17Ei kukaan voi tätä käsittää.
Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään,
valetut patsaat ovat pelkkää harhaa,
ei niissä ole henkeä.
18Ne ovat arvottomia,
naurettavia tekeleitä!
Kun tilinteon hetki tulee,
ne eivät kestä.
19Niiden kaltainen ei ole Jaakobin Jumala.
Hän on luonut kaiken,
ja Israel on hänen oma kansansa.
Hänen nimensä on Herra Sebaot.
Babylonia – Jumalan vasara
20– Sinä, Babylonia,
olet vasarani ja sota-aseeni.
Sinulla minä murskaan kansat
ja hävitän valtakunnat.
21Minä murskaan sinulla ratsut ja ratsastajat,
isken vaunuja ja niiden ajajia.
22Minä murskaan sinulla miehet ja naiset,
isken vanhoja ja nuoria,
lyön poikia ja tyttöjä.
23Minä murskaan sinulla paimenet ja heidän laumansa,
isken kyntäjiä ja heidän juhtiaan,
lyön käskynhaltijoita ja maaherroja.
24Kuitenkin minä kostan Babylonille
ja kaikille Kaldean asukkaille
sen pahan, mitä he ovat tehneet Siionille.
Sinä, Siion, saat sen nähdä,
sanoo Herra.
25Nyt minä käyn sinun kimppuusi, Babylon,
sinä hävityksen vuori,
josta tuho vyöryy koko maailmaan,
sanoo Herra.
Minä ojennan käteni sinua kohti
ja sysään sinut alas korkeudesta,
teen sinusta tuhkakasan.
26Sinun kiviäsi ei enää tarvita,
ei kulmakiviksi, ei perustuksia varten.
Sinä jäät raunioiksi etkä ikinä nouse,
sanoo Herra.
Babylon valloitetaan
27– Kohottakaa sotalippu kaikkien nähtäväksi,
puhaltakaa torveen, niin että kansat kuulevat,
varustakaa valtakunnat pyhään sotaan Babylonia vastaan!
Kutsukaa taistelurintamaan
Ararat, Minni ja Askenas.
Määrätkää päälliköt kokoamaan joukkoja!
Rynnätköön ratsuväki
kuin karvaiset heinäsirkat!
28Varustakaa valtakunnat pyhään sotaan Babylonia vastaan,
kutsukaa taistelurintamaan
Meedian kuninkaat, käskynhaltijat ja maaherrat
ja kaikki heidän alamaisensa.
29Maa järisee ja vavahtelee!
Herra toteuttaa suunnitelmansa,
hän tuhoaa Babylonin.
Hän tekee koko Babylonian autiomaaksi,
jossa kukaan ei enää asu.
30Babylonin puolustajat ovat luopuneet taistelusta,
he pysyttelevät linnoituksissaan.
Heidän voimansa ovat huvenneet,
he pelkäävät kuin naiset.
Viholliset murtavat porttien salvat
ja sytyttävät tuleen kaupungin rakennukset.
31Juoksija juoksijan jälkeen
ja lähetti lähetin perään
rientää ilmoittamaan Babylonian kuninkaalle:
»Sinun kaupunkiisi tunkeudutaan joka puolelta!
32Joen ylityspaikat on vallattu,
etuvarustukset sytytetty tuleen!
Puolustajat ovat pakokauhun vallassa!»
33Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:
– Tytär Babylon on kuin puimatanner,
puintia varten tallattu.
Vain hetki enää,
ja korjuupäivä on käsillä.
Herra kostaa Babylonialle Jerusalemin hävityksen
34– Nebukadnessar, Babylonian kuningas,
on syönyt meidät suihinsa
ja jättänyt Jerusalemin kuin tyhjän astian.
Hän nielaisi meidät kuin lohikäärme,
täytti vatsansa parhailla herkuillamme
ja karkotti meidät puutarhastamme.
35»Tulkoon Babylonille tuho
vääryyden ja väkivallan tähden,
jota olemme joutuneet kärsimään!»
sanovat Siionin asukkaat.
»Kuolema kaldealaisille
minun vereni vuodattamisesta!»
sanoo Jerusalem.
36Sen tähden sanoo Herra:
– Minä ajan sinun asiaasi,
kostan sinun puolestasi.
Minä kuivatan Babylonian virrat,
annan sen lähteitten ehtyä.
37Babylonista tulee kiviröykkiö,
sakaalien olinpaikka,
niin autio, että kaikki sitä kavahtavat.
Kukaan ei jää sinne asumaan.
38Ärjykööt vain kaldealaiset kuin leijonat,
muriskoot kuin leijonanpennut!
39Kun he ovat hurjimmillaan,
minä järjestän heille pidot,
juotan heidät juovuksiin,
niin että he ratkeavat hillittömään riemuun.
Sitten he vaipuvat uneen,
josta eivät koskaan herää, sanoo Herra.
40Minä vien heidät teurastettaviksi kuin karitsat,
kuin pässit ja pukit.
Pilkkalaulu Babyloniasta
41»Onko mahdollista,
että Sesak on kukistettu,
maailmankuulu kaupunki valloitettu!
Miten kansat ovatkaan tyrmistyneitä
Babylonin kohtalosta!
42Meri tunkeutui Babyloniin,
kaupunki peittyi aaltojen pauhuun.
43Babylonian kaupungit ovat tulleet autioiksi,
kuivaksi maaksi ja aavikoksi.
Niissä ei enää asu ketään,
eikä niiden kautta kukaan kulje.»
Herra rankaisee Beliä, Babylonin jumalaa
44– Minä rankaisen Beliä, Babylonin jumalaa,
ja vedän sen kidasta kaiken, mitä se on niellyt.
Kansat eivät enää
virtaa sen luokse.
Babylonin muurit luhistuvat.
45Lähde sieltä, minun kansani!
Pelastaudu Herran hehkuvan vihan alta!
Pakkosiirtolaisia rohkaistaan kestävyyteen
46»Älä menetä rohkeuttasi, kansani! Älä säiky huhuja, joita liikkuu kaikkialla maassa. Pysy lujana, vaikka kuulet kaikenlaisia huhuja vuodesta toiseen, vaikka väkivalta riehuu joka puolella ja hallitsija kukistaa hallitsijan.»
Taivas ja maa riemuitsevat Babylonin kukistumisesta
47– Päivät tulevat,
jolloin minä vaadin tilille Babylonin jumalat.
Koko maa kukistuu,
ja kaikkialla makaa kaatuneita.
48Taivas ja maa ja kaikki, mitä niissä on,
riemuitsevat, kun viholliset hyökkäävät
Babylonian kimppuun.
Pohjoisesta he tulevat,
sanoo Herra.
Herran päätös pysyy: Babylon tuhoutuu
49– Babylonin vuoksi on kaatunut ihmisiä
kaikkialla maailmassa.
Nyt sen itsensä täytyy kaatua
Israelin kaatuneitten tähden.
50Te, jotka olette pelastuneet sen miekalta,
paetkaa, älkää viivytelkö!
Muistakaa Herraa, vaikka olette kaukana,
älkää unohtako Jerusalemia.
51Te sanotte:
»Meitä on häväisty, meitä on pilkattu,
päämme on painunut häpeästä,
sillä muukalaiset ovat tunkeutuneet
Herran temppeliin ja turmelleet sen pyhyyden.»
52Katsokaa, päivät tulevat,
jolloin minä vaadin tilille Babylonin jumalat
ja kaikkialta maasta kuuluu
haavoittuneiden voihke, sanoo Herra.
53– Vaikka Babylon astuisi taivaaseen saakka,
linnoittautuisi tavoittamattomiin korkeuksiin,
sittenkin viholliset hyökkäisivät sen kimppuun
minun käskystäni, sanoo Herra.
Sodan melskettä seuraa kuolemanhiljaisuus
54– Kuulkaa! Huuto kiirii Babyloniasta,
hävitys riehuu kaldealaisten maassa.
55Herra kukistaa Babylonin,
tekee lopun sen kiihkeästä menosta.
Se kohisee kuin mahtava meri,
pauhaa kuin kuohuvat aallot.
56Totisesti, vihollinen hyökkää Babylonin kimppuun!
Sen soturit vangitaan,
heidän jousensa särjetään.
Herra on koston Jumala,
hän maksaa takaisin täydellä mitalla.
57»Minä juotan juovuksiin Babylonian päämiehet ja viisaat, sen käskynhaltijat, maaherrat ja soturit. He vaipuvat uneen, josta eivät koskaan herää.» Näin sanoo Kuningas – hänen nimensä on Herra Sebaot.
Babylon on nähnyt turhaa vaivaa
58Näin sanoo Herra Sebaot:
– Mahtavan Babylonin muurit
hajotetaan maan tasalle,
sen korkeat portit
sytytetään tuleen.
Näin kansojen työ raukeaa tyhjiin
ja kansakuntien vaivannäkö
joutuu tulen saaliiksi.
Jeremian sanoma viedään Babyloniin
59Juudan kuningas Sidkia oli neljäntenä hallitusvuotenaan lähdössä Babyloniin yhdessä majoituspäällikkönsä Serajan kanssa, joka oli Mahsejan pojan Nerian poika. Silloin profeetta Jeremia antoi Serajalle tehtävän.
60Jeremia oli kirjoittanut kirjakääröön kaikki Babylonia vastaan suunnatut sanat, kaikki tuon kaupungin hävitystä koskevat ennustukset. 61Jeremia antoi käärön Serajalle ja sanoi: »Kun tulet Babyloniin, pidä huoli siitä, että luet julki kaiken, mitä kääröön on kirjoitettu. 62Sano sitten: ’Herra, sinä olet nyt ilmoittanut hävittäväsi tämän paikan, niin ettei tänne jää yhtään asukasta, ei ihmisiä eikä karjaa, vaan tästä paikasta tulee ikuisiksi ajoiksi autiomaa.’ 63Luettuasi kaiken sido kirjakääröön kivi ja heitä se Eufratiin. 64Sano sitten: ’Näin uppoaa Babylon eikä enää nouse sen tuhon alta, jonka Herra sille tuottaa. Turhaan se näki vaivaa.’»
Tähän päättyvät Jeremian sanat.
