Job 40

₂– Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta,

käydä oikeutta häntä vastaan?

Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa,

on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.

₃Silloin Job sanoi Herralle:

₄– Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle?

Minä panen käden suulleni ja vaikenen.

₅Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee.

Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.

₇– Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!

Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

₈Väitätkö sinä,

että minä en tuomitse oikein?

Syytätkö minua vääryydestä,

jotta itse saisit olla oikeassa?

₉Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi?

Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?

₁₀Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas,

pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!

₁₁Päästä vihasi valloilleen,

etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!

₁₂Lannista ylpeät,

tallaa jumalattomat maahan!

₁₃Peitä heidät kaikki maan multaan,

kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.

₁₄Silloin minäkin ylistän sinua,

olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!

₁₅Näetkö virtahevon?

Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut.

Se syö ruohoa niin kuin lehmä,

₁₆mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet,

näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?

₁₇Sen häntä on kuin setrin runko,

reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.

₁₈Luut ovat kuin pronssiputket,

selkäranka on kuin rautaa.

₁₉Se on Jumalan luomisteoista uljain,

vain sen luoja voi sitä käskeä.

₂₀Vuoret antavat sille ruokaa,

metsän eläimet leikkivät sen lähellä.

₂₁Lootuspensaan alla se makaa

kaislojen keskellä, liejun kätköissä.

₂₂Lootuspensaat suojaavat sitä,

antavat sille varjonsa,

rannan pajut sen ympäröivät.

₂₃Se ei säiky, vaikka virta on väkevä,

se lepää kaikessa rauhassa,

vaikka vesi tunkeutuu suuhun.

₂₄Kuka astuu sen silmien eteen?

Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?

₂₅Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin?

Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan,

₂₆sitooko ruokoköytesi sen kidan,

lävistääkö atraimesi sen leuan?

₂₇Rukoileeko se sinulta armoa,

yrittääkö se lepytellä sinua?

₂₈Suostuuko se sinun ehtoihisi,

antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi?

₂₉Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään,

annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi?

₃₀Käytkö siitä kauppaa toisten pyyntimiesten kanssa,

meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille?

₃₁Isketkö sen kyljen täyteen väkärautoja,

lävistätkö harppuunalla sen pään?

₃₂Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi,

ajattele, millainen kamppailu siitä nousee,

ja jätä se rauhaan!