Psalmi 107

₁Kiittäkää Herraa!

Hän on hyvä,

iäti kestää hänen armonsa.

₂Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut,

jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen,

₃koonnut vieraista maista,

idästä ja lännestä,

pohjoisesta ja meren suunnalta.

₄Jotkut heistä harhailivat aavikolla

eivätkä löytäneet kaupunkia,

johon asettua asumaan.

₅Heitä vaivasi jano ja nälkä,

he olivat nääntymäisillään.

₆Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,

ja Herra päästi heidät ahdingosta.

₇Hän osoitti heille tien,

ja niin he löysivät kaupungin, jossa asua.

₈Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,

ylistäkööt ihmeellisiä tekoja,

jotka hän on ihmisille tehnyt!

₉Herra ravitsee nääntyvän,

hän täyttää nälkäisen hyvillä antimilla.

₁₀Jotkut heistä viruivat vankeudessa,

kahlehdittuina, kuoleman pimeydessä,

₁₁koska olivat uhmanneet Jumalan käskyjä,

halveksineet Korkeimman neuvoja.

₁₂Herra lähetti heille kärsimyksiä

ja lannisti heidän uhmansa.

He murtuivat, eikä kukaan auttanut heitä.

₁₃Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,

ja Herra pelasti heidät ahdingosta.

₁₄Hän vapautti heidät kuoleman pimeydestä,

hän katkaisi heidän kahleensa.

₁₅Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,

ylistäkööt ihmeellisiä tekoja,

jotka hän on ihmisille tehnyt!

₁₆Hän murskaa pronssiset ovet,

murtaa rautaiset teljet.

₁₇Jotkut taas olivat mielettömiä, tekivät syntiä

ja joutuivat kärsimään tekojensa tähden.

₁₈Kaikki ruoka inhotti heitä,

he olivat jo kuoleman porteilla.

₁₉Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,

ja Herra pelasti heidät ahdingosta.

₂₀Hän lähetti sanansa, ja se paransi heidät,

haudan partaalta hän auttoi heidät turvaan.

₂₁Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,

ylistäkööt ihmeellisiä tekoja,

jotka hän on ihmisille tehnyt!

₂₂Uhratkoot kiitosuhreja,

kertokoot riemuiten hänen teoistaan!

₂₃Jotkut heistä nousivat laivoihin

ja hankkivat elantonsa aavoilla merillä.

₂₄He näkivät Herran teot,

syvyyksien ihmeet, hänen suuret tekonsa.

₂₅Herra käski, ja nousi myrskytuuli,

meri aaltoili rajusti.

₂₆He nousivat korkeuksiin, vaipuivat syvyyksiin,

hädän hetkellä heidän rohkeutensa murtui.

₂₇He keinuivat, he huojuivat kuin juopuneet,

heidän taidoistaan ei ollut apua.

₂₈Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,

ja Herra auttoi heidät ahdingosta.

₂₉Hän tyynnytti tuulen,

ja aallot hiljenivät.

₃₀He riemuitsivat, kun myrsky laantui

ja Herra vei heidät kaivattuun satamaan.

₃₁Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,

ylistäkööt ihmeellisiä tekoja,

jotka hän on ihmisille tehnyt!

₃₂Kuuluttakoot hänen kunniaansa kansan keskellä,

hänen kiitostaan vanhinten kokouksissa!

₃₃Herra muuttaa jokilaakson autiomaaksi,

keitaat hiekka-aavikoiksi,

₃₄hedelmällisen maan suola-aroksi

siellä asuvien pahuuden tähden.

₃₅Herra muuttaa aavikot kosteikoiksi,

kuivan maan vehreiksi keitaiksi.

₃₆Sinne hän antaa nälkäisten asettua,

sinne he rakentavat itselleen kaupungin.

₃₇He kylvävät peltoja, istuttavat viinitarhoja,

ja ne tuottavat runsaan sadon.

₃₈Herra siunaa heitä, ja kansa kasvaa,

hän pitää huolen heidän karjansa runsaudesta.

₃₉Vastoinkäymisten ja vaivojen alla

he vaipuvat maahan, ja kansa vähenee.

₄₀Herra pitää pilkkanaan ruhtinaita

ja panee mahtimiehet harhailemaan aavikolla,

₄₁mutta köyhät hän nostaa kurjuudesta

ja tekee heidän sukunsa suureksi,

lukuisaksi kuin lammaslauma.

₄₂Oikeamieliset iloitsevat, kun sen näkevät,

mutta jumalattomien suu sulkeutuu.

₄₃Joka on viisas, muistaa tämän

ja miettii Herran hyviä tekoja.