Ap. t. - Apostolien teot 25

₁Kolme päivää virkaanastumisensa jälkeen maaherra Festus lähti Kesareasta Jerusalemiin. ₂Ylipapit ja juutalaisten johtajat esittivät taas syytöksensä Paavalia vastaan. He pyysivät ₃Festusta tekemään heille mieliksi ja siirtämään Paavalin Jerusalemiin. He näet suunnittelivat matkan varrelle väijytystä tappaakseen hänet. ₄Festus kuitenkin vastasi, että Paavali pidetään Kesareassa ja että hän itsekin lähtee sinne pian. ₅»Johtajanne voivat lähteä minun mukaani ja syyttää häntä siellä, jos hän on tehnyt jotain sopimatonta», Festus sanoi.

₆Hän ei viipynyt Jerusalemissa kuin kymmenisen päivää ja palasi sitten Kesareaan. Seuraavana päivänä hän istuutui tuomarinistuimelle ja käski tuoda Paavalin eteensä. ₇Kun Paavali oli tullut, hän joutui Jerusalemista tulleiden juutalaisten piirittämäksi. Nämä esittivät häntä vastaan monia vakavia syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet todistamaan. ₈Paavali puolustautui: »En ole koskaan loukannut mitenkään juutalaisten lakia, temppeliä enkä keisaria.»

₉Festus halusi kuitenkin olla juutalaisille mieliksi ja kysyi Paavalilta: »Haluatko lähteä Jerusalemiin? Asia ratkaistaan siellä minun johdollani.» ₁₀Paavali vastasi: »Minä olen keisarin tuomioistuimen edessä, ja sen edessä minun asiani pitää ratkaista. Juutalaisia en ole loukannut mitenkään, niin kuin sinäkin oikein hyvin tiedät. ₁₁Jos olen syyllistynyt johonkin kuolemalla rangaistavaan rikokseen, en yritä välttää kuolemaani. Mutta jos heidän syytöksissään ei ole mitään perää, ei kukaan voi luovuttaa minua heille. Minä vetoan keisariin!» ₁₂Festus keskusteli neuvostonsa kanssa ja vastasi sitten: »Olet vedonnut keisariin, joten lähdet keisarin eteen.»

₁₃Muutaman päivän kuluttua tulivat kuningas Agrippa ja Berenike Kesareaan tervehtimään Festusta. ₁₄He jäivät moneksi päiväksi, ja vierailun aikana Festus kertoi kuninkaalle Paavalin tapauksesta: »Täällä on Felixin jäljiltä vankina eräs mies. ₁₅Kun olin Jerusalemissa, ylipapit ja juutalaisten johtajat esittivät häntä vastaan syytöksiä ja vaativat hänelle rangaistusta. ₁₆Vastasin heille, ettei roomalaisilla ole tapana luovuttaa rangaistavaksi ketään, joka ei ole saanut tilaisuutta kohdata syyttäjiään kasvotusten ja puolustautua. ₁₇He tulivat tänne, enkä minä viivytellyt, vaan istuuduin jo seuraavana päivänä tuomarinistuimelle ja käskin tuoda miehen eteeni. ₁₈Syyttäjät piirittivät hänet mutta eivät syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikoksesta kuin olin odottanut. ₁₉He olivat hänen kanssaan eri mieltä joistain omista uskomuksistaan ja jostain kuolleesta Jeesuksesta, jonka tämä Paavali väitti olevan elossa. ₂₀Minä en ollut varma, miten tällainen riita pitäisi ratkaista. Niinpä kysyin, haluaisiko hän lähteä Jerusalemiin ja jättää asian ratkaistavaksi siellä. ₂₁Paavali kuitenkin vaati, että häntä on vartioitava ja että hänen on päästävä kunnioitetun keisarin tutkittavaksi. Niinpä käskin pitää hänet vankilassa, kunnes lähetän hänet keisarin eteen.»

₂₂Agrippa sanoi Festukselle: »Minäkin haluan kuulla sitä miestä.» »Huomenna kuulet», Festus vastasi.

₂₃Seuraavana päivänä Agrippa ja Berenike saapuivat koko komeudessaan. Kun he olivat menneet saliin yhdessä sotilaskomentajien ja kaupungin johtomiesten kanssa, Paavali tuotiin paikalle Festuksen käskystä. ₂₄Festus sanoi: »Kuningas Agrippa ja kaikki läsnäolijat! Tässä näette sen miehen, josta juutalaiset ovat minulle joukolla valittaneet sekä Jerusalemissa että täällä ja vaatineet, ettei hänen saa antaa elää. ₂₅Minä en kuitenkaan nähnyt hänen syyllistyneen mihinkään kuolemalla rangaistavaan rikokseen. Kun hän itse vetosi kunnioitettuun keisariin, päätin lähettää hänet keisarin eteen. ₂₆Minulla ei kuitenkaan ole hänestä mitään varmoja tosiasioita kirjoitettavaksi hänen majesteetilleen. Toin hänet teidän eteenne ja erityisesti sinun eteesi, kuningas Agrippa, jotta minulla olisi tämän tutkinnan jälkeen jotain kirjoitettavaa. ₂₇Tuntuisi näet järjettömältä lähettää vanki matkaan ilmoittamatta samalla, mistä häntä syytetään.»