Gal. - Kirje galatialaisille 1

₁Minua, Paavalia, eivät ole nimittäneet apostoliksi ihmiset vaan Isä Jumala ja Jeesus Kristus, jonka Isä herätti kuolleiden joukosta. ₂Tämä on kirje Galatian seurakunnille minulta ja kanssani olevilta veljiltä ja sisarilta. ₃Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen hyvyyttä ja rauhaa teille. ₄Kristus uhrasi itsensä meidän syntiemme vuoksi. Siksi meidät otetaan pois tästä pahasta maailmasta, niin kuin Jumala, meidän Isämme, tahtoo. ₅Kunnia hänelle ikuisesti. Aamen.

₆Minua hämmästyttää, että olette näin helposti vaihtamassa Kristuksen armollisen kutsun johonkin toiseen ilosanomaan. ₇Sellaistahan ei edes ole. Jotkut vain tahtovat sekoittaa päänne ja vääristellä Kristuksen sanomaa. ₈Kirous sille, joka julistaa teille jotain muuta kuin meidän kertomaamme ilosanomaa – vaikka asialla olisimme me itse tai vaikka taivaan enkeli. ₉Toistan vielä sen, minkä olemme jo aiemminkin sanoneet: kirous sille, joka julistaa teille vastoin sitä sanomaa, jonka olette saaneet.

₁₀Yritänkö minä tässä vakuuttaa ihmisiä vai peräti Jumalaa? Yritänkö olla ihmisille mieliksi? Jos yhä yrittäisin olla mieliksi ihmisille, en olisi Kristuksen palvelija.

₁₁Vakuutan teille, veljet ja sisaret, ettei minun julistamani ilosanoma ole ihmisen keksintöä. ₁₂Kukaan ihminen ei ole kertonut tai opettanut sitä minulle, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle. ₁₃Olettehan te kuulleet, miten tolkuttomasti vainosin ja tuhosin Jumalan kirkkoa, kun vielä elin juutalaisena, lakia noudattaen. ₁₄Juutalaisen lain opiskelussa ja noudattamisessa edistyin pitemmälle kuin useimmat ikätoverini, ja kiihkoilin heitä enemmän esivanhemmilta perittyjen tapojen puolesta. _15-16Armollinen Jumala oli kuitenkin valinnut minut jo äitini kohdussa ja kutsunut minut julistamaan sanomaansa kaikille kansoille. Niinpä hän näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle. En kiirehtinyt silloin kysymään neuvoa ihmisiltä. ₁₇En lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, joista oli tullut apostoleja jo ennen minua. Sen sijaan menin Arabiaan ja palasin sieltä takaisin Damaskokseen.

₁₈Kolmen vuoden kuluttua menin sitten Jerusalemiin tavatakseni Keefaksen eli Pietarin. Viivyin hänen luonaan pari viikkoa. ₁₉Muista apostoleista tapasin vain Jaakobin, Herran veljen. ₂₀Vakuutan Jumalan edessä, ettei mikään, mitä teille tässä kirjoitan, ole valhetta.

₂₁Sitten lähdin Syyriaan ja Kilikiaan. ₂₂Juudean kristillisissä seurakunnissa minua ei vielä tunnettu henkilökohtaisesti. ₂₃He olivat vain kuulleet, että heidän entinen vainoajansa julisti nyt samaa uskoa, jota aiemmin yritti hävittää. ₂₄Niinpä he ylistivät Jumalaa siitä, mitä hän oli tehnyt minulle.