Duopmáriid girji 6

₁Israellaččat dahke dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin, ja Hearrá attii sin midjanlaččaid gihtii čieža jahkái. ₂Midjanlaččat áŧestedje Israela, ja danin israellaččat šadde báhtarit váriide, bákteráiggiide ja ladniide maid ledje ráhkadan alcceseattet. ₃Juohke háve go israellaččat ledje gilván, de sin fallehedje midjanlaččat, amaleklaččat ja Nuortaeatnama olbmot. ₄Sii bahkkejedje eatnamii ja duššadedje dan šattuid gitta Gaza rádjái ja rievidedje sávzzaid, vuovssáid ja áseniid, nu ahte israellaččaide ii báhcán mihkkege maid borrat. ₅Vašálaččat bohte eatnamii ealuideasetguin ja gođiideasetguin dego rásselohkut. Sii ja sin kamelat ledje lohkameahttun ollu, ja go sii bahkkejedje eatnamii, de sii duššadedje visot. ₆Midjanlaččat stajidedje Israela, ja israellaččat čurvo Hearrái.

₇Go israellaččat čurvo Hearrái midjanlaččaid geažil, ₈de son vuolggahii sin lusa profehta gii dajai: “Ná cealká Hearrá, Israela Ipmil: Mun bukten din Egyptas, šlávvaviesus. ₉Mun besten din egyptalaččaid gieđas ja buot sordiideattet gieđas. Mun ádjen sin din ovddas ja adden didjiide sin eatnama. ₁₀Mun celken didjiide: Mun lean Hearrá, din Ipmil. Dii ehpet oaččo bálvalit amorlaččaid ipmiliid, vaikko ássabehtetge sin eatnamis. Muhto dii ehpet gullan mu.”

₁₁Hearrá eŋgel bođii Ofrai ja čohkkedii dan terebintta vuollái mii gulai abieserlaš Joašii. Joaša bárdni Gideon lei aiddo ráidnemin nisuid viidnebohčingáris, vai midjanlaččat eai gávnna daid. ₁₂Hearrá eŋgel almmustuvai sutnje ja celkkii: “Hearrá lea duinna, jálus soahteolmmái!” ₁₃Gideon vástidii: “Vuoi hearrá, jos Hearrá lea minguin, de manin buot dát lea deaividan min? Gosa leat šaddan buot su oavddut maid min áhčit lávejedje muitalit? Sii dadje ahte Hearrá buvttii min Egyptas. Dál Hearrá lea hilgon min ja addán min Midjana gihtii.” ₁₄Dalle Hearrá jorgalii sutnje čalmmiid ja dajai: “Ane dan fámu mii dus lea. Mana ja beastte Israela Midjana gieđas. Mun vuolggahan du!” ₁₅Gideon vástidii: “Hearrá, gula mu! Mo mun sáhtášin beastit Israela? Mu sohkahan lea Manasse heajumus, ja mun lean nuoramus áhččán viesus.” ₁₆Hearrá celkkii sutnje: “Go mun lean duinna, de don časkkát midjanlaččaid dego ovtta áidna olbmá.” ₁₇Gideon dajai: “Jos mun lean gávdnan árpmu du čalmmiin, de atte munnje mearkka das ahte don ieš sártnut muinna. ₁₈Ale gáidda dás, ovdal go mun máhcan. Mun vieččan attáldaga ja bijan dan du ovdii.” Hearrá vástidii: “Mun orun dás dassážii go máhcat.”

₁₉Gideon manai, ráhkadii gihci ja ovtta efa jáffuid suvrutkeahtes gáhkkun ja bijai de bierggu veaddelihttái ja liema ruhkkui. De son buvttii daid Ipmila eŋgela lusa terebintta vuollái ja bijai su ovdii. ₂₀Ipmila eŋgel celkkii: “Bija bierggu ja suvrutkeahtes gáhkuid duosa bávtti ala ja leike liema daid ala.” Gideon dagai nu. ₂₁De Hearrá eŋgel geigii soappi mii sus lei gieđas, ja guoskkahii dan gežiin bierggu ja suvrutkeahtes gáhkuid, ja bávttis badjánii dolla mii lovttii bierggu ja gáhkuid. Dasto Hearrá eŋgel jávkkai. ₂₂Dalle Gideon ipmirdii ahte lei oaidnán Hearrá eŋgela, ja son čuorvvui: “Vuoi mu, Hearrá, mu Ipmil! Mun lean oaidnán Hearrá eŋgela muođus muhtui!”

₂₃Muhto Hearrá celkkii sutnje: “Ráfi dutnje! Ale bala, it don jáme.” ₂₄De Gideon huksii dasa áltára Hearrái ja bijai dasa namman “Hearrá lea ráfi”. Áltár lea veláge abieserlaččaid Ofras.

₂₅Dan ija Hearrá celkkii Gideonii: “Váldde áhčát buoremus vuovssá, dan ebmos čiežajahkásačča. Gaikkot áhčát áltára man alde son oaffaruššá Baalii, ja njeaidde ašeračuoldda dan guoras. ₂₆Hukse dasto dán bávtti ala rievttes láhkái áltára Hearrái, Ipmilasat, oaffaruša dan ebmos vuovssá boaldinoaffarin ja ane njeidojuvvon ašeračuoldda boaldámuššan.”

₂₇Gideon válddii mielddis logi bálvvá ja dagai nugo Hearrá lei gohččon. Son ii goit duostan dahkat dan beaivet muhto ihkku, danin go son balai iežas fulkkiin ja gávpoga olbmuin. ₂₈Árrat iđedis gávpoga olbmot oidne ahte Baala áltár lei gaikkoduvvon, ašeračuolda dan guoras lei njeidojuvvon ja dat ebmos vuoksá lei oaffaruššojuvvon easkka huksejuvvon áltára alde. ₂₉Sii jearahedje nubbi nuppiin: “Gii dán lea dahkan?” Go sii guorahalle ášši, de sii gávnnahedje ahte dan lei dahkan Gideon, Joaša bárdni. ₃₀Gávpoga olbmát dadje Joašii: “Buvtte bártnát deike! Son ferte jápmit, danin go son lea gaikkodan Baala áltára ja njeaidán ašeračuoldda dan guoras.” ₃₁Muhto Joaš dajai daidda geat čužžo das: “Bealuštehpetgo dii Baala? Diigo áigubehtet veahkehit su? Dat gii bealušta Baala, ferte jápmit ovdal iđida! Jos Baal lea ipmil, de bealuštehkos son iežas, go Gideon lea gaikkodan su áltára.” ₃₂Dan beaivvi Gideon oaččui nama Jerubbaal, danin go olbmot dadje: “Bealuštehkos Baal iežas, go Gideon lea gaikkodan su áltára.”

₃₃Midjanlaččat, amaleklaččat ja Nuortaeatnama olbmot čoagganedje, rasttildedje Jordana ja luoitaledje Jisreela duolbadassii. ₃₄Dalle Hearrá vuoigŋa devddii Gideona. Son bosádii dorvve ja rávkkai abieserlaččaid lusas. ₃₅Son vuolggahii áirasiid juohke báikái gos Manasse čeardda olbmot ásse, ja manasselaččatnai čoagganedje su lusa. Son vuolggahii maid áirasiid Ašera, Sebulona ja Naftali čearddaid gaskii, ja dat čearddatnai serve earáide.

₃₆Gideon dajai Ipmilii: “Čájet munnje ahte don duođaid divttát mu gádjut Israela, nugo leat lohpidan. ₃₇Mun bijan ulluid gordneráidnensadjái. Jos iđedis suoldni lea ulluin, muhto oppa eanan lea goikkis, de mun dieđán ahte don divttát mu gádjut Israela, nugo leat lohpidan.” ₃₈Ja nu šattai. Go Gideon árrat iđedis čárvvui ulluid, de son bažii dain lihti dievva čázi. ₃₉Dalle Gideon dajai Ipmilii: “Ale moaráhuva, jos mun sártnun dutnje velá oktii. Divtte mu vel dán háve geahččalit ulluiguin. Divtte dán háve ulluid bissut goikkisin, muhto oppa eatnama suoldnut.” ₄₀Ja Ipmil dagai nu dan ija. Ullut ledje goikásat, muhto oppa eanan lei suldnon.