Perhe ja yksilö
Avioero
Raamatun maailmassa avioero oli lain hyväksymä tapa. Mies saattoi lähettää vaimonsa pois, jos hän ei enää halunnut olla naimisissa tämän kanssa.
Avioliitto
Raamatussa on vain harvoja avioliittoa koskevia oikeudellisia määräyksiä. Avioliitolla on kuitenkin tärkeä rooli sekä Vanha testamentin kertomuksissa
Avioliitto Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa avioliitto on Vanhan testamentin tapaan luonteeltaan patriarkaalinen: mies meni naimisiin, nainen naitettiin miehelle.
Avioliitto Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa avioliitto esiintyy lähinnä kertomuksissa. Avioliittoa koskevia lakeja on vähän.
Aviorikos
Raamatun maailmassa aviorikos oli vakava rikos. Siitä saatettiin langettaa kuolemanrangaistus
Esikoisoikeus
Vanhin poika sai kaksinkertaisen osuuden perinnöstä
Hauta
Kun ihminen kuoli, hänet haudattiin. Oli eri tyyppisiä hautoja: yleisimpiä olivat maahan kaivetut tai kallioon louhitut haudat.
Hautajaiset
Israelissa oli monia hautaamiseen liittyviä tapoja, jotka muistuttivat läheisesti ympäröivien kulttuurien tapoja.
Hautaustavat
Raamatun aikana kuolleiden ruumiit yleensä haudattiin maahan. Hautaamatta jättämistä tai ruumiin tuhkausta pidettiin ankarana rangaistuksena.
Heimo
Raamatussa Israelin kansa on jaettu kahteentoista heimoon. Vanhan testamentin maailmassa heimo oli suurin yhteisö. Heimon jäsenet tavalla tai toisella olivat sukua toisilleen.
Heimot, suvut ja perheet
Vanhan testamentin aikoina maailma rakentui ihmisten sosiaalisten suhteiden varaan.
Jalkojen peseminen
Raamatussa kerrotaan usein, kuinka ihminen pesee jalkansa tai joku toinen pesee ne. Raamatun aikoina jalkojen peseminen oli tarpeellista, koska yleensä käytettiin avosandaaleja ja jalat likaantuivat nopeasti. Lisäksi jalkojen pesu kuului pappien puhtausmääräyksiin. Toisen ihmisen jalkojen pesu oli myös vieraanvaraisuuden ele.
Kalliohaudan sisäänkäynti
Kalliohauta
Israelissa ihmisiä haudattiin kallioon louhittuihin hautaluoliin ensimmäisen temppelin kaudelta (jota kesti noin vuodesta 800 eKr. vuoteen 586 eKr.) toisen temppelin kauden loppuun (noin vuodesta 100 eKr. vuoteen 70 jKr.)
Korut ja ehostus muinaisessa Israelissa
Kuten nykyisin myös muinaisessa Israelissa käytettiin paljon aikaa ja vaivaa ulkonäön vuoksi. Varallisuudesta riippumatta kaikki naiset käyttivät koruja, ehostivat, hoitivat kehoaan voiteilla tai öljyillä ja käyttivät hajuvesiä. Raamatussa on usein viittauksia koruihin ja kauneudenhoitoaineisiin.
Korut muinaisessa Israelissa
Arkeologit ovat löytäneet Israelista seuraavia koruja, joista useimmat mainitaan myös Raamatussa:
Kuoleman jälkeinen elämä
Uuden testamentin ajatukset kuoleman jälkeisestä elämästä (Šeol) vastaavat monin osin Vanhaa testamenttia. Niissä heijastuvat kuitenkin myös myöhäisjuutalaiset ja kreikkalaiset käsitykset ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Paavalin kirjeissä painopiste on Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Uskovat ihmiset ovat kuolleet Jeesuksessa, ja heillä on ikuinen elämä hänen yhteydessään.
Kuolleiden valtakunta Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa kuolleiden valtakunta tai tuonela on maan alla sijaitseva paikka, jossa kuolleet ovat. Vaikka tuonelasta palaaminen ei ollut mahdollista, ei ihmisen herättäminen kuolleista ole Raamatussa kuitenkaan kokonaan pois suljettu vaihtoehto.
Lapset
Raamatun aikoina oli tärkeää saada lapsia. Lapsettomuutta pidettiin suurena ongelmana. Toisin kuin nykyään, lapset olivat myös käytännöllinen välttämättömyys.
Lesket ja orvot
Leskillä ja orvoilla oli vaikeaa, koska heillä ei ollut aviomiestä tai isää, joka olisi huolehtinut heistä.
Lesket ja orvot Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa viitataan leskien ja orpojen turvattomaan tilanteeseen samalla tavoin kuin Vanhassa testamentissa, mutta siinä kuvataan myös taloudellisesti riippumattomia leskiä. Heidän riippumattomuutensa saattoi olla kreikkalaisroomalaisen avioliittolain ansiota.
Leviraattivelvollisuus
Leviraattivelvollisuus on raamatullinen tapa, josta puhutaan myös leviraattiavioliittona tai lankousavioliittona (
Lunastus
Lunastus on tavallinen käytäntö Vanhassa testamentissa. Sen tarkoitus oli varmistaa, että ihmiset ja omaisuus (kuten pelto) pysyivät oman perheen piirissä.
Meikkaus ja ihonhoito muinaisessa Israelissa
Muinaisen Lähi-idän kuumassa ja kuivassa ilmastossa ihonhoito oli lähes yhtä yleistä kuin nykyään. Siksi se oli myös pitkälle kehittynyttä. Naiset käyttivät tuoksuvia voiteita suojatakseen ihonsa kuivumiselta. He myös meikkasivat kasvojaan kirkkailla väreillä, käyttivät hajusteita ja lakkasivat kynsiään.
Morsiamenhinta
Kun nainen annettiin morsiameksi, aviomiehen (perheen) piti antaa vastikkeeksi morsiamenhinta.
Neitsyt
Heprean sana alma voidaan kääntää ”neitsyt”, mutta sen merkitys on melko laaja. Se viittaa nuoreen ja yleensä naimattomaan naiseen. Se voi myös tarkoittaa naista, joka ei ole koskaan maannut miehen kanssa.
Nimen antaminen
Vanhan ja Uuden testamentin nimillä on usein jokin merkitys. Monissa tarinoissa äiti valitsee nimen lapselle tämän synnyttyä.
Ossuari
Ossuari on laatikko, johon kuolleen luut säilöttiin.
Pään peittäminen
Raamatun aikoina sekä miehet että naiset käyttivät päänsä ympärillä vaatetta eli peittivät päänsä.
Perhe
Perhe oli Raamatun aikaan erittäin tärkeä. Perheellä tarkoitettiin suurperhettä, johon kuuluivat isä ja hänen vaimonsa (tai vaimoja), lapset, miniät, lapsenlapset ja orjat.
Perintö
Perheen isän kuoleman jälkeen pojat perivät hänen omaisuutensa. Vanhin poika peri synnyinoikeutenaan
Poika ja tytär
Heprean kielen sanat ”poika” ja ”tytär” tarkoittavat ensisijaisesti suoraa sukulaisuussuhdetta samoin kuin suomen kielessä.
Ruumisarkku
Ruumisarkku oli valmistettu puusta tai kivestä. Sellainen esiintyy Raamatussa vain yhden kerran: Joosefin
Sairaudet ja parantaminen Siirakin kirjassa
Raamatun aikoina monet ihmiset suhtautuivat epäillen lääkäreihin. Juutalaisella oppineella Jeesus Sirakilla oli toisenlainen näkemys. Hänen mukaansa sairaus oli seurausta ihmisen synnistä luojaansa kohtaan, mutta sairaan ihmisen piti silti mennä lääkäriin parantuakseen.
Sandaalit
Kun Raamatussa puhutaan kengistä, tarkoitetaan yleensä sandaaleita. Sandaalit valmistettiin nahasta ja ne sidottiin hihnoilla nilkkoihin. Sandaalien pohja oli tehty useista nahkakerroksista, jotka oli sidottu yhteen ohuilla nahkasuikaleilla.
Sandaalit
Sandaalit olivat raamatunajan tavallisimmat jalkineet. Ne sidottiin jalkaan nahkahihnalla.
Sivuvaimo (vrt. Konkubiini)
Vanhan testamentin aikaan miehellä saattoi olla useita vaimoja, mutta sen lisäksi vielä yksi tai useita sivuvaimoja. Sivuvaimoilla oli alempi asema, ja heidän päätehtävänsä oli synnyttää lapsia. Sivuvaimot olivat myös vaurauden ja vallan symboleja. Uudessa testamentissa ei esiinny sivuvaimoja.
Sokeus
Raamatusta on useita kertomuksia sokeudesta. Siihen sisältyy myös lakeja, jotka suojelevat sokeita ihmisiä, esimerkiksi Mooseksen laissa 3. Moos. 19:14
Suku
Kukin heimo koostui useista suvuista. Suku oli siis muinaisen Israelin yhteiskunnan toiseksi suurin yksikkö.
Sureminen
Kuolemantapauksiin liittyi erilaisia sururituaaleja.
Sydän
Raamatussa sydämellä oli sekä fysiologinen että hengellinen tehtävä. Tunteet, tuntemukset, rohkeus, oivallus, tieto ja viisaus sijaitsevat ihmisen sydämessä. Sydän on kaikessa sisäisen persoonan symboli.
Tavallinen arkivaatetus
Tsāra’at
Tsāra’at -termiä käytetään monista erilaisia ihosairauksista kuten ekseemasta (tulehduksellinen ihosairaus). Samantyyppisiä rokamia tai värinmuutoksia voi olla myös esineissä.
Tunika
Tunika oli alusvaate, jota sekä miehet että naiset käyttivät päällysvaatteen alla.Tunika koostui kahdesta suorakaiteen muotoisesta kankaasta, jotka oli ommeltu yhteen olkapäistä ja sivuilta. Näin tunikaan muodostui puolipitkät hihat. Tunikaa saatettiin käyttää myös ilman päällysvaatetta, esimerkiksi työasuna.
Vaatteet
Raamatun aikaan miehet, naiset ja lapset käyttivät samoja vaatekappaleita:
Vauva, lapsi
Vauvojen hoidosta Raamatun aikakaudella ei ole paljoa tietoa.
Verikosto
Kun joku murhattiin, oli kuolleen henkilön perheellä oikeus kostaa ja tappaa murhaaja. Verikostosta oli kuitenkin eräitä sääntöjä.