Suomen Pipliaseura

Raamatun kirjat (artikkelit)

Tilaaja
Aloitussanat

Paavali aloitti kaikki kirjeensä samalla tavalla. Hän mainitsee oman nimensä, vastaanottajat ja kertoo syyn kirjeeseen. Paavali toimi tässä oman aikansa kirjeenvaihtoperinteen mukaisesti.

Tilaaja
Apokryfiset kirjat

”Apokryfinen” on johdettu kreikan sanasta apokryfos, joka tarkoittaa ”kätketty”. Ajatuksena oli, että useimmat Raamatun kirjat oli tarkoitettu kaikille, mutta joidenkin kirjojen sisältö oli ”kätketty” ja tarkoitettu vain vihkiytyneille. Näitä kirjoja kutsuttiin ”apokryfisiksi”. Apokryfisten kirjojen sanottiin sisältävän salaista tietoa. Tämä tieto ei ollut tarkoitettu suurille joukoille, vaan valitulle ryhmälle, joka oli vihitty tähän tietoon.

Tilaaja
Apostolien teot

Apostolien teot on kirja kristillisen kirkon synnystä ja kehityksestä. Siinä kuvataan selkeästi, miten Jeesuksen hyvä sanoma levisi koko maailmaan. Apostolien teot on kirjoittanut sama henkilö kuin Luukkaan evankeliumin, ja se muodostaa sille jatko-osan.

Tilaaja
Apostolien teot: kirjoittaja ja ajoitus

Apostolien teot ja Luukkaan evankeliumin on kirjoittanut sama henkilö. Ei tiedetä, kuka kirjoitti nämä teokset. Kirjat on mahdollisesti kirjoitettu noin vuonna 80 jKr.

Tilaaja
Apostolien teot: kohderyhmä

Kirjoittaja laati Apostolien teot luultavasti pääasiassa kristityille, joilla ei ollut juutalaista taustaa. Hän teki parhaansa selittääkseen tekstin juutalaiset elementit. Lisäksi hänen työssään on merkkejä universalistisesta kristinuskosta, joka avaa ovet kaikille.

Tilaaja
Deuterokanoniset kirjat

Useimpia heprealaiseen Raamattuun kuulumattomia mutta Septuagintassa esiintyviä kirjoja kutsutaan ”deuterokanonisiksi kirjoiksi”. Näitä kirjoja ovat esimerkiksi:

Tilaaja
Efesolaiskirje: kirjoittaja ja ajoitus

Valtaosa tutkijoista on sitä mieltä, että Paavali ei itse kirjoittanut efesolaiskirjettä. Tämän kuten eräät muutkin Paavalin kirjeet on oletettavasti kirjoittanut joku hänen oppilaistaan.

Tilaaja
Efesolaiskirje: lähteet

Efesolaiskirjeen kirjoittaja käytti hyväkseen Kolossalaiskirjettä. Tämä käy ilmi kirjeiden rakenteellisesta ja sisällöllisestä samankaltaisuudesta.

Tilaaja
Efesolaiskirje: rakenne

Kirje efesolaisille käsittelee seurakuntaa Kristuksen todellisena ruumiina. Uskovien pelastuminen riippuu heidän omistautumisestaan Kristukselle.

Tilaaja
Efesolaiskirje: vastaanottajat

Eräissä käsikirjoituksissa mainitaan, että Efesolaiskirje oli osoitettu Efeson uskoville (pyhille) ( Ef. 1:1 ). Toisista käsikirjoituksista puuttuu sana ”Efesos”. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä kirje ei ollut tarkoitettu erityisesti Efesoksen seurakunnalle, vaan oli kiertokirje. Toisten tutkijoiden mielestä kirje oli alun perin tarkoitettu Laodikean seurakunnalle.

Tilaaja
Ensimmäinen Johanneksen kirje

Ensimmäinen Johanneksen kirje on pisin kolmesta Johanneksen nimiin otsikoidusta kirjeestä. Tietyiltä osin nämä kolme kirjettä sopivat hyvin yhteen Johanneksen evankeliumin kanssa. Ensimmäinen Johanneksen kirje on todennäköisesti kirjoitettu ensimmäisen ja toisen vuosisadan jKr. vaihteessa. Kirje varoittaa vääristä opettajista, jotka kieltävät Jeesuksen ihmisyyden.

Tilaaja
Ensimmäinen Johanneksen kirje: rakenne

Ensimmäinen Johanneksen kirje ei ole erityisen selkeästi muotoiltu.

Tilaaja
Ensimmäinen Johanneksen kirje: tekijä ja ajoitus

Ei ole todennäköistä, että apostoli Johannes olisi kirjoittanut Ensimmäisen Johanneksen kirjeen. Teksti on todennäköisesti kirjoitettu noin vuonna 100 jKr. 

Tilaaja
Ensimmäinen kirje Timoteukselle: keille se oli kirjoitettu

Ensimmäinen kirje Timoteukselle kuuluu ”pastoraalikirjeiden” joukkoon. Nämä kirjeet on alkusanojen mukaan osoitettu Paavalin läheisille työtovereille: Timoteukselle ja Titukselle. Kirjeet on kuitenkin kokonaisuudessaan suunnattu Paavalin jälkeisen sukupolven opettajille. Tämä käy ilmi kirjeissä käsitellyistä aiheista.

Tilaaja
Ensimmäinen kirje Timoteukselle: rakenne

Ensimmäinen kirje Timoteukselle sisältää ohjeita sielunhoitoon kristityissä yhteisöissä.

Tilaaja
Ensimmäinen kirje Timoteukselle: tekijä ja ajoitus

Ensimmäinen kirje Timoteukselle ei todennäköisesti ole Paavalin kirjoittama, vaan jonkun hänen oppilaistaan. Jos kirje ei ole Paavalin kirjoittama, se on kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan lopussa tai toisen vuosisadan alussa jKr.

Tilaaja
Ensimmäinen korinttilaiskirje: rakenne

Ensimmäinen kirje korinttilaisille on Paavalin toiseksi pisin kirje. Kirjeen tärkein aihe on seurakunnan sisäinen erimielisyys.

Tilaaja
Ensimmäinen Pietarin kirje: tekijä ja ajoitus

Ensimmäisen Pietarin kirjeen kirjoitti todennäköisesti joku apostoli Pietari oppilaista ensimmäisen vuosisadan lopulla jKr.

Tilaaja
Ensimmäinen tessalonikalaiskirje: rakenne

Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille ei ole rakenteeltaan kovin täsmällinen. Se on tyyliltään varsin spontaani eikä erityisen hiottu.

Tilaaja
Ensimmäinen tessalonikalaiskirje: vastaanottajat

Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille on osoitettu Tessalonikan uskoville.

Evankeliumi

Sana evankeliumi on johdettu kreikan sanasta euanggelion, joka tarkoittaa ”hyvää sanomaa” tai ”ilosanomaa”. Taustalla on kreikan verbi euanggelizomai, ”tuoda hyvä sanoma”, ja se esiintyy useissa eri kohdissa Septuagintaa, kuten Jesajan kirjassa (Jes. 52:7):

”Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: -- Sinun Jumalasi on nyt kuningas!”

”Ilosanoma” tai ”hyvä sanoma” on siis ilmoitus siitä, että Jumala tulee pelastamaan ihmiset. Kristinuskon piirissä esimerkiksi Paavali kutsuu itseään usein evankeliumin saarnaajaksi.

Evankeliumi kirjallisuuden lajina

Jossain vaiheessa ”evankeliumi” eli hyvä sanoma Jeesuksesta alkoi tarkoittaa kirjoitusta, joka kertoi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Näin termi ”evankeliumi” viittasi kirjalliseen lajityyppiin eli tietynlaiseen tekstiin. Kirjoituksia, jotka kertoivat hyvästä sanomasta, alettiin nyt kutsua nimellä euanggelion. Teksteistä puhuttaessa alettiin käyttää monikkoa ”evankeliumit”.

Kaikki neljä evankeliumia syntyivät omina käsikirjoituksinaan. Ne kaikki kertovat hyvän sanoman siitä, miten Jumala tuo ihmisille pelastuksen Jeesuksen kautta. Neljä evankeliumia tunnettiin ”evankeliumeina sen ja sen (evankelistan) mukaan...”.

Evankeliumi Paavalin kirjoituksissa

Paavali mainitsee useissa kirjeissään saarnaavansa evankeliumia. Tällä hän ei tarkoita mitään niistä kirjoista, jotka tunnemme evankeliumeina, koska hänen aikanaan niitä ei vielä ollut olemassa. Hän tarkoitti suullista perimätietoa Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta sekä niiden merkityksestä ihmisille.

Tilaaja
Evankeliumien kirjoittajat

Neljän evankeliumin kirjoittajiksi on nimetty henkilöitä, joita kirkon perinteessä on kuvattu seuraavasti:

Tilaaja
Evankeliumit

Uuteen testamenttiin sisältyy neljä ”evankeliumia”: Matteuksen evankeliumi, Markuksen evankeliumi, Luukkaan evankeliumi ja Johanneksen evankeliumi.

Tilaaja
Filemonin kirje: kirjoittaja ja ajoitus

Filemonin kirjeen sisällöstä ilmenee, että Paavali oli kirjeen kirjoittaessaan vankilassa, mutta toivoi vapautuvansa pian. Ei tiedetä, missä hän oli vangittuna. Hän saattoi olla Efesoksessa, Kesareassa tai Roomassa.

Tilaaja
Filemonin kirje: rakenne

Kirje Filemonille on Paavalin lyhin kirje, se koostuu vain yhdestä luvusta.

Tilaaja
Filippiläiskirje: ajoitus

Filippiläiskirjeen mukaan ( Fil 1:7 ja Fil 1:14 ) Paavali kirjoitti kirjeen vankeutensa aikana. Häntä ehkä pidettiin vankina filippiläiskirjeessä (Fil. 1:13) mainitussa henkivartiostossa, (praetorium), joka voi tarkoittaa Roomassa toiminutta keisarin henkivartiokaartia. On todella mahdollista, että kirje on kirjoitettu Roomassa, noin 60 jKr. 

Tilaaja
Filippiläiskirje: rakenne

Paavalin filippiläisille kirjoittama kirje vaikuttaa kahdesta tai useammasta kirjeestä kootulta.

Tilaaja
Filippiläiskirje: vastaanottajat

Kirje filippiläisille oli tarkoitettu Filippin kaupungin uskoville (pyhille).

Tilaaja
Galatalaiskirje: ajoitus

Kirje galatalaisille voidaan ajoittaa jo vuoteen 49 jKr. tai sitten hieman myöhemmäksi (54-55 jKr.).

Tilaaja
Galatalaiskirje: rakenne

Kirje galatalaisille on Paavalin kirjeistä suorasanaisin. Kirjeen sävy on vihainen. Paavali haluaa tehdä kirjeen vastaanottajille selväksi, että he ovat väärässä.

Tilaaja
Historialliset kirjat

Vanha testamentti voidaan jakaa monin tavoin. Useimmissa raamatunkäännöksissä Vanha testamentti jaotellaan neljään osaan: Pentateukki (Viisi Mooseksen kirjaa), historialliset kirjat (Joosua - Ester), runolliset kirjat (Job - Laulujen laulu) ja profeettojen kirjat (Jesaja - Malakia).

Tilaaja
Ilmestyskirja eli Johanneksen ilmestys: kohderyhmä

Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan seitsemälle kristilliselle seurakunnalle seitsemän kirjeen muodossa (Ilm. 1:4 ja Ilm. 2:1-3:22). Seurakunnat sijaitsivat varsin pienellä alueella Rooman Aasian provinssissa (Länsi-Turkissa), jossa Johanneksen on mahdollisesti toiminut kiertävänä profeettana. Tärkein mainituista seitsemästä seurakunnasta oli Efesoksen kaupungissa. Se sijaitsi 80 kilometrin päässä Patmokselta.

Tilaaja
Ilmestyskirja: kirjoittaja ja ajoitus

Luultavasti Ilmestyskirjan kirjoitti kiertävä profeetta Johannes.

Tilaaja
Ilmestyskirja: rakenne

Ilmestyskirja on Uuden testamentin viimeinen kirja.

Tilaaja
Jaakobin kirje: Raamatun kirja

Vaikka Jaakobin kirjeellä on useita kirjeen tunnusmerkkejä, se kuitenkin muistuttaa pikemmin eettistä puheenvuoroa. Ei tiedetä, kuka kirjoitti kirjeen tai koska se on kirjoitettu. Tekstin ydinsanoma on kannustaa lukijaa todelliseen kristilliseen elämään: hyvät teot kuuluvat määritelmällisesti kristilliseen uskoon.

Tilaaja
Jaakobin kirje: rakenne

Vaikka Jaakobin kirjeellä on useita kirjeen tunnusmerkkejä, se kuitenkin muistuttaa pikemmin eettistä opetuspuhetta siitä, miten ihmisen tulisi elää.

Tilaaja
Jaakobin kirje: tekijä ja ajoitus

Jaakobin kirjeen tekijää ei tunneta. Teksti sisältää jälkiä menneestä: sanoja, sananlaskuja ja pienempiä tekstikokonaisuuksia on kerätty yhteen ja sijoitettu uuteen aikaan ja asiayhteyteen. Kirjoittajia oli todennäköisesti useita. Lopullinen teksti syntyi luultavasti ensimmäisen vuosisadan lopussa tai toisen vuosisadan alussa jKr.

Tilaaja
Johanneksen evankeliumi

Johanneksen evankeliumi on tarina Jeesuksen elämästä, pääasiassa hänen julkisesta opetus- ja julistustyöstään. Evankeliumi pyrkii välittämään Jeesuksen sanoman ja kehottaa ihmisiä uskomaan häneen. Johanneksen evankeliumilla on omia erityispiirteitä kolmeen muuhun evankeliumiin verrattuna.

Tilaaja
Johannes: ajoitus

Johanneksen evankeliumi on usein ajoitettu noin vuosiin 90-100 jKr., ja joka tapauksessa myöhemmäksi kuin Markus, Matteus ja Luukas, joissa on paljon samaa materiaalia kuin Johanneksella. Johanneksen evankeliumi tekee kuitenkin materiaalista oman tulkintansa ja sijoittaa sen uuteen viitekehykseen.

Suomen Pipliaseurav.4.21.9
Seuraa meitä