Herodesten mahtisuku

Herodesten suku hallitsi Juudean ja Galilean alueita Palestiinassa. Dynastia nousi valtaan, kun Herodes Suuren isä Antipater nimitettiin Juudean hallitsijaksi. Antipater nimitti vanhimman poikansa Fasaelin Jerusalemin ja sen lähiympäristön sotilaskuvernööriksi ja nuoremman poikansa Herodeksen Galilean sotilaskuvernööriksi.

Antipaterin kuoltua Herodes I Suuri pääsi Rooman valtakunnan itäalueita hallinneen Marcus Antoniuksen suosioon. Antonius nimitti Herodeksen Galilean tetrarkiksi. Myöhemmin Herodeksesta tuli Juudean kuningas. Hän kuoli Jeesuksen syntymän aikoihin.

Herodeksen kuoltua hänen valtakuntansa jaettiin neljään osaan. Yksi osa tuli hänen sisarelleen ja kolme hänen pojilleen: Herodes Arkelaos sai Juudean, Herodes Antipas sai Galilean ja Herodes Filippos sai Transjordanian.

Herodes I Suuri oli aiemmin surmauttanut yhden pojistaan, Aristobuloksen. Aristobuloksen poika Herodes Agrippa hallitsi muutaman vuoden Juudean kuninkaana ennen äkillistä kuolemaansa vuonna 44 jKr. Joitain vuosia myöhemmin Herodes Agrippan poika Agrippa II nousi valtaan Galileasta koilliseen sijaitsevilla alueilla.

Uudessa testamentissa esiintyy useita Herodesten dynastian henkilöitä. Jeesuksen syntymäkertomuksessa Herodes I Suuri yrittää surmauttaa Jeesuksen (Matt. 2:1). Myöhemmin Jeesuksen toiminta-aikana Galileassa vaikuttaa Herodes Antipas (esim. Luuk. 13:31), jonka syntymäpäivillä teloitetaan Johannes Kastaja (esim. Mark. 6:21).

Apostolien teoissa Herodes Agrippa vangitsee Pietarin (Ap. t. 12:1). Agrippa II puolestaan saa kuunnella Paavalia (Ap. t. 25:13).