Messiassalaisuus

Markuksen evankeliumiin liittyy messiassalaisuuden teema. Jeesus kieltää demoneita paljastamasta kuka hän on (Mark. 1:24–25) ja ihmisiä kertomasta hänen parannusteoistaan (Mark. 1:44). Evankeliumissa ei kuitenkaan kerrota salaamisen syytä. Varsin yleisen käsityksen mukaan messiassalaisuus korostaa sitä, että Jeesuksen asema messiaana ei paljastu hänen ihmeteoissaan vaan ristillä.

Jeesuksen todellinen olemus paljastuu evankeliumissa vähitellen. Se tulee ilmi Johanneksen kasteessa (Mark. 1:11) ja Kirkastusvuorella muutaman oppilaan läsnä ollessa (Mark. 9:7). Suuren neuvoston edessä Jeesus vastaa ylipapin esittämään kysymykseen, että hän on Jumalan Poika ja Messias (Mark. 14:61–62). Roomalainen sotilas tunnustaa Jeesuksen Jumalan pojaksi, kun Jeesus on kuollut (Mark. 15:39).

Monet juutalaiset odottivat Messiaan olevan poliittinen vapauttaja. Mahdollisesti messiassalaisuus liittyy Markuksen haluun osoittaa, että Jeesus ei ollut pelkkä ihmeiden tekijä tai poliittinen toimija. Vasta kuolema ristillä paljasti Jeesuksen oikeaksi Messiaaksi.