Suomen Pipliaseura
25.10.2018

Sukukansat iloitsivat valmistuneista raamatunkäännöksistä

Lukekaa ja rukoilkaa omalla kielellänne. Näin säilytätte sen, kehotti isä Mihail Atamanov puheessaan Uspenskin katedraalissa.

Raamatun lukeminen omalla kielellä on mahdollista yhä useammalle suomalais-ugrilaiselle, sillä Raamattu Suomen Suvulle -ohjelman kaikki 10 Uutta testamenttia ovat nyt valmistuneet. Tänä vuonna saatiin päätökseen viimeinen, komipermjakin Uuden testamentin käännös; se on niin tuore, että odottaa vielä painamista. Sitä edellinen, yhdeksäs Uusi testamentti valmistui mokšamordvaksi vuonna 2016.

Taistelua on tarvittu, sillä raamatunkääntäjän tie ei aina ole helppo. Vepsän kielen kääntäjä Nina Zaitseva kertoo, miten hän alkuun ei uskonut, että käännöstyö vepsäksi olisi ylipäänsä mahdollista. Työtä aloitettaessa vepsän puhujia oli jo niin vähän, että Zaitseva pelkäsi, ettei kieli ole enää tarpeeksi elinvoimainen ja ettei työ onnistuisi. – Mutta Jumalan suunnitelmat olivat toiset, hän sanoo. – Jumala antoi silmän, Jumala antoi korvan ja voimakkaan kätensä. Jostain, kuin muistin pohjalta löytyi sanoja, joiden olemassaolosta emme tienneet, hän kertoi. Vepsänkielinen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 2016.

Nuorta raamatunkääntäjien polvea edustaa mokšamordvan Olga Kuukauppi. Hän löysi netistä Neuvostoliiton aikaisen tekstin mokšaksi, jonka aikalaiset olivat kirjoittaneet. Sisältönä oli: Jumalaa ei ole olemassa. Raamattu on tarua. Jumala ei voi auttaa, jos teillä on vaikeaa, jokin sairaus tai teitä pelottaa. – Missä nämä ihmiset ovat nyt?, hän kysyy. – Heitä ei ole. Mutta Jumala on elävä edelleen. Ja nyt kun olemme sairaita tai pelkäämme, voimme kääntyä Jumalan puoleen ja saada myös vastauksen. Saamme vastauksen Hänen sanastaan: ”Minä olen teidän kanssanne, älkää pelätkö.” Omalla kielellä, mokšankielisestä Raamatusta.

Suomen sukukieliset raamatunkääntäjät kokevat syvää kiitollisuutta Raamattu Suomen Suvulle -kiitosjuhlassa, jota vietettiin lokakuussa: nyt voimme lukea sanaa omalla kielellämme. – Olen nyt ymmärtänyt, että Jumalan kanssa voi myös puhua omilla sanoilla. Jumala on tullut lähemmäs, viereeni, sanoo vienankarjalainen Raisa Ramšujeva lähettämässään viestissä. Omakielinen Raamattu on merkittävä myös vähemmistökansan identiteetin kannalta. – Käännös on nostanut meidät maailman muiden kielten ja kansojen joukkoon ja rinnalle, sanoi usea.

Ohjelma takasi käännöstyön jatkuvuuden

Raamattu Suomen Suvulle -käännösohjelma alkoi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1991. Tällöin ohjelmaan otettiin mukaan 12 sukukieltä ja tavoitteena oli kääntää kullekin kielelle tai sen päämurteelle Uusi testamentti, koko Raamattu tai pienimmille kielille osia Raamatusta. Suunnitelluista käännöksistä kesken ovat enää ersämordvan, komin ja niittymarin raamatunkäännökset. Ensimmäinen suomalais-ugrilainen Raamattu Venäjällä julkaistiin udmurtin kielellä vuonna 2013 ja vuonna 2016 lisäksi sen deuterokanoniset kirjat. Tämä oli merkittävä raamatunkäännös siitäkin syystä, että Venäjän federaation alueella on udmurtin lisäksi ilmestynyt Raamattuja vain muutamalla muulla vähemmistökielellä.

Neuvostoliiton romahtamisen aikaan 1990-luvun alussa Suomen että Ruotsin Raamatunkäännösinstituutin toiminnanjohtajat Anita Laakso ja Brane Kalcević alkoivat saada sukukansoilta yhteydenottoja omakielisten Raamattujen tarpeista. Asian edistämiseksi tarvittiin struktuuria. Virinnyt yhteistyö Suomen Pipliaseuran ja Yhtyneiden Raamattuseurojen kanssa toi hankkeille vakautta ja takuun siitä, että työtä saatettiin tehdä pitkäjänteisesti ja siten varmistaa kääntäjien koulutus, tarjota menetelmiä ja arvioida käännösten laatua.

Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä sekä toiminnanjohtaja Markku Kotila puhuivat kiitosjuhlassa aiheesta myös omissa puheenvuoroissaan. Sipilä mainitsi, miten menetelmät, tietotaito ja toimintakyky voidaan yhteistyössä varmistaa niin, että työ voidaan toteuttaa alusta loppuun:  – Raamatunkäännöksen menestyksen salaisuus on yhteistyö, hän sanoi. Kotila kiitti myös kaikkia suomalaisia tukijojita ja etenkin niitä ev.lut. seurakuntia, jotka ovat yhteistyösopimuksin mahdollistaneet työn jatkuvuuden.

Suomen Pipliaseurav.4.20.14
Seuraa meitä