- ”Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy” (Sananl. 13:12). Millaiseksi kertomuksessa mainitun sairaan elämä oli mahtanut muotoutua? Missä määrin hän oli kokonaan luopunut toivosta? Oliko hänellä oikeasti vielä toivoa? Oliko miehellä enää uskoa, että hän voisi parantua?
- Katselen tapahtumaa mielikuvitukseni avulla. Mitä tunteita ja ajatuksia nousee mieleeni seuratessani tapahtumia?
- Onko minulla jokin toive, jonka ylläpitäminen ei enää vähään aikaan ole ollut helppoa?
Rekisteröidy
