Blogi: Harpuin, huiluin, sähkökitaroin
Psalmit sisältävät monenlaista aineistoa rukouksesta opetukseen, ylistyksestä julistukseen. Ne ovat runoja, joita on myös laulettu. Me psalmien kääntäjät emme silti tiedä, miltä psalmilaulanta kuulosti esimerkiksi Jerusalemin temppelissä, vaikkapa Jeesuksen aikaan. Tieto psalmien varhaisista sävelmistä on kadonnut. Joidenkin psalmien alussa on musiikkia johtaneelle henkilölle osoitettuja ohjeita siitä, kuinka ne tulisi esittää. Nämä ohjeet koostuvat yleensä vaikeatulkintaisista termeistä. Psalmeista on myös mainittu suuri määrä erilaisia soittimia. Tavallisesti ne esiintyvät kehotuksissa ylistää ja riemuita laulamalla ja soittamalla eri soittimia. Näiden soittimien suomentaminen mahdollisimman tarkasti ja ymmärrettävästi on usein haastavaa.
Soittimista tiedetään harmillisen vähän. Vanhan testamentin teksteistä voidaan päätellä, että kyse on esimerkiksi jonkin tyyppisestä puhaltimesta, kielisoittimisesta tai rummusta. Arkeologisissa kaivauksissa soittimia ja niiden osia on säilynyt vähän, samoin niihin liittyviä kuvallisia esityksiä. Lähikulttuurien tutkimuksesta saadaan jonkin verran apua soitinten tutkimukseen, sillä muinaisessa Lähi-idässä tavallisimmat soittimet olivat joskus nimeä myöten hyvin samanlaisia. Tutkijat hyödyntävät sitkeästi pieniäkin uusia löytöjä ja tietomme soittimista lisääntyy koko ajan.
Jotkut soittimet tunnetaan varsin hyvin. Esimerkiksi vuohen tai lampaan sarvesta valmistettua puhallinta (hepreaksi šōfār), joka on eräänlainen merkinantotorvi, käytetään edelleen juutalaisina juhlapyhinä. Valmistusmateriaali eli sarvi on saanut aikaan sen, että soitin on pysynyt vuosituhannesta toiseen hyvin samanlaisena. Lähinnä soittimeen on saatettu lisätä suukappale. Sormia varten poratut aukot eivät ole siihen perinteisesti kuuluneet.
Minulle ja muille kääntäjille tuottavat hieman päänvaivaa myös sellaiset kohdat, joissa mainitaan useita saman soitinperheen soittimia. Esimerkiksi Psalmissa 92:4 todetaan, että on hyvä soittaa lyyralla, lyyralla ja lyyralla. Tarkoittaako tämä nyt jonkinlaista lyyraorkesteria? Jakeessa mainitut soittimet ovat todennäköisesti kymmenkielinen lyyra, suuri pystyasennossa pidetty bassolyyra ja tavallinen plektralla soitettava käsilyyra. Tyypillisesti plektralla soitettava lyyra, kīnnōr, on yksi psalmeissa yleisimmin mainituista soittimista. Vastaavasta sanajuuresta muodostettuja kielisoittimen nimiä löytyy myös naapurikulttuurien piiristä. Kyseessä oli yleinen säestyssoitin, jossa oli 6–8 kieltä ja kaikukoppa. Soittimen muoto ja kielten määrä vaihteli aikakaudelta ja alueelta toiselle siirryttäessä.
Lyyra oli psalmien syntyaikoina yleinen säestyssoitin. Kolmen erilaisen lyyran kokoonpanolla saatiin aikaan monipuolinen sävelmaailma. Suomeksi tämä voisi välittyä sanoilla kymmenkielinen kielisoitin, harppu ja lyyra. Nykyisissä orkesterisoittimissa samanlainen kokoonpano voisi olla viulu, alttoviulu ja sello. Jos Psalmin 92 jakeen 4 kirjoittaja sovittaisi sanomansa nykypäivän bändikulttuuriin, soisi siinä ehkä kaksi sähkökitaraa – soolo- ja komppikitaristin soittamina – sekä sähköbasso.
Vaikka lyyrat ovat vaihtuneet sähköisiin kitaroihin, komppi on kadonnut matkan varrella, niin tuhansia vuosia vanhat sanoitukset resonoivat edelleen.
Teksti: Kirsi Valkama, Suomen Pipliaseura
Pipliaseura on aloittanut tänä vuonna Vanhan testamentin kääntämisen uudelleen alkukielistä suomeksi. FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu keskittyvät parhaillaan Psalmien kääntämiseen. Lue lisää VT2028 käännöshankkeesta: VT2028 – käännöstyö alkanut – Suomen Pipliaseura
