Blogi: Ihana peruskoulu, ihanampi kesäloma, ihanin lukutaito

Lauantaina koulujen ovet aukenevat ja ulos purkautuu satoja tuhansia onnellisia lapsia ja nuoria, joiden työ on tältä keväältä ohitse. Sen voi melkein haistaa: jäätelöä ja mansikoita, aurinkorasvaa, rantaleikkejä ja ulkopelejä ansaitusti yli kaksi kuukautta!

Noin 60 000 lasta on tänäkin kouluvuonna aloittanut koulun Suomessa ensimmäistä kertaa. He saavat myös ensimmäistä kertaa kokea kesäloman aiheuttaman vapauden huuman. Monet heistä ovat osanneet jo lukea kouluun mennessään, mutta ensimmäisen kahden kouluvuoden aikana lukutaidosta tulee vahvempi. Siitä tulee taito, jota käytetään koko elämän ajan, joka päivä.

Lukutaitoluokilta valmistuttiin myös Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa-ohjelmassa. Yli tuhat aikuista oppi lukemaan äidinkielellään myös koronavuonna, vaikka paikoin lukutaitoryhmiä jouduttiin perumaan. Nämä lukemaan oppineet eivät kirmaa koulun ovesta loputtomalta tuntuvaan kesäloman vapauteen, vaan kotiin hankkimaan elantoaan, hoitamaan lapsiaan – ja nyt myös ensimmäistä kertaa auttamaan omia lapsiaan läksyjen teossa.

Tämä itsestään selvältä tuntuva asia auttaa näiden äitien lapsia oppimaan ja pysymään koulussa.

Olen äidin puolen sukulinjani ensimmäisiä korkeakoulutettuja naisia. Maaseudulla kasvanut äitini opiskeli vanhempiensa tahdosta käytännönläheisen ammatin, eikä mennyt lukioon, vaikka olisi halunnut. Äidinäitini kävi vain kiertävän oppikoulun. Vanhempien koulutuksen merkitys lapsen oppimisessa ei ole kaukaista historiaa edes meillä Suomessa.

Lukutaidon edistäminen tuntuu minusta edelleen tärkeältä, vaikka se niin itsestään selvää onkin. Siksi ehkä vähän pakotan lapseni lukemaan kirjoja, ei vain katselemaan videoita ja somevirtaa puhelimen ruudulta.

Suomalainen peruskoulu on suuri tasa-arvoteko, se tasaa erilaisista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia ja edistää demokratiaa. Se antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Lukutaidon edistäminen antaa yksilölle ja hänen yhteisölleen uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisesti, jokaisessa vähemmistökielisessä yhteisössä.

Lukutaitoisuus merkitsee myös osallisuutta yhteiskunnasta. Siksi Agricola-kävelyä kuljetaan joka vuosi lukutaidon hyväksi. Kävely on saanut nimensä Mikael Agricolalta, joka loi suomen kirjakielen ja perustan suomalaiselle lukutaidolle. Agricolan synnyinseuduilta Pernajasta on tämän kevään aikana edistytty jo Karjaalle, ja syyskuussa ollaan perillä Turussa.

Teksti: Hanna Hokkanen, Pipliaseuran varainhankinnan päällikkö

Kuva: Unsplash/Vitolda Klein