Blogi: Raamatun sanoja suruun

Kuusi vuotta sitten äitini kunto romahti syöpädiagnoosin iskiessä päälle kolmannen kerran. Loppu tuli lopulta varoittamatta yhdessä päivässä. Marraskuu on minulle synkkä kuukausi. 

Surulle on annettava aina aikansa ja maltettava toipua rauhassa. Jokaisella on myös lupa surra omalla tavallaan. Voi olla, että heti ei tunnu miltään tai kokee vihaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Omalla kohdallani olen todennut, että suru aina tulee, joskus heti, joskus viiveellä. Itku voi purkautua varoittamatta. Läheisten tuki ja läsnäolo on tarpeen. 

Sain ison avun toipumiseeni oman seurakuntani sururyhmästä. Meitä oli pieni joukko saman kokeneita yhteisen asian äärellä. Kukin sai olla tapaamisissa oma itsensä. Surua ja kyyneleitä jaettiin luottamuksella. 

Jeesuskin itki, kun hänen läheinen ystävänsä Lasarus oli kuollut. Suru kertoo, että edesmennyt oli meille tärkeä ihminen. Vaikka hän ei ole enää läsnä, muistomme hänestä ja yhteisestä ajastamme jäävät. Ne eivät katoa. 

Ensi lauantaina on pyhäinpäivä. Silloin monella on tapana muistaa edesmenneitä rakkaitaan ja viedä näiden haudoille kynttilöitä ja seppeleitä. Tapa yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Monissa seurakunnissa pyhäinpäivän hartaushetkessä muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Valoa luova kynttilämeri lohduttaa ja antaa toivon jälleennäkemisestä.  

Lohdun ja toivon sanoja voi löytää myös Raamatusta.

Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. (Ps. 34: 19) 

Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. (1. Piet. 5: 7) 

Autuaita murheelliset, he saavat lohdutuksen. (Matt. 5: 4) 

Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä. (Ps. 18: 17) 

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. (5. Moos. 33: 27) 

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. (Ps. 8: 4–5) 

Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8: 38–39) 

Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan. (Ps. 103: 15–18) 

Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armoilla ja rakkaudella. (Ps. 103: 4) 

Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
(Ps. 23:2-6)

Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. (5. Moos. 31: 8)  

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. (Ps. 23: 1) 

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet. (Ps. 91: 11) 

Minä luotan Sinun armoosi, saan iloita Sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, Hän pitää minusta huolen. (Ps. 13: 6) 

Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. (Joos. 1: 9)

Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?  Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan. (Ps. 121: 1–2) 

Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni. (Jes. 41: 10) 

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.  (4.Moos. 6: 24-26)

teksti: Tuija Numminen, yhteyspäällikkö, Suomen Pipliaseura.