Blogi: Sanoma sen kuin selkenee 

Tieto Uusi testamentti 2020 -käännöksen valmistumisesta herätti viime kesänä keskustelua. Lehtijuttujen perusteella moni keskustelija luonnehti käännöstä selkokieliseksi – joku innoissaan, joku toinen närkästyneenä.

Sadattuhannet lukijat ovat sittemmin voineet huomata, ettei UT2020 ole selkokieltä. Selkeän yleiskielen ja selkokielen eroja on pian entistä helpompi vertailla, kun Suomen Pipliaseura julkaisee kirjan nimeltä Selko-Luukas. Luukkaan evankeliumi selkokielellä. Selko-Luukas on ensimmäinen selkokielinen suomennos kokonaisesta evankeliumitekstistä, suoraan alkukielestä käännettynä. Käännös on lopullista vahvistusta vaille valmis, ja se ilmestyy kevään aikana.

Selko-Luukas tekee uskonnollista kieltä entistä saavutettavammaksi ja tuo siten Raamatulle aivan uusia lukijaryhmiä. Se on suunnattu lukijoille, joille yleiskielisen tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia: ikääntyneille, muistisairaille, keskittymishäiriöstä kärsiville, lievästi kehitysvammaisille, suomen opinnoissaan edistyneille maahanmuuttajille ja niin edelleen. Selkokielinen käännös perustuu samaan Niko Huttusen laatimaan raakasuomennokseen kuin UT2020. Kieliasun muotoilu oli nytkin minun vastuullani, vaikka käännösratkaisut hyväksyy viime kädessä Suomen Pipliaseura.

Hankkeella ei ollut varsinaista ohjausryhmää, mutta sen edistymistä ovat kommentoineet Pipliaseuran omien käännösasiantuntijoiden lisäksi selkokirjailija Pertti Rajala sekä Kirkkohallituksen, Kirkon koulutuskeskuksen ja Selkokeskuksen selkokieliasiantuntijat.

Selkokieliset tekstit ovat yleensä lyhyitä. Niihin on kelpuutettu käsiteltävästä aiheesta vain kaikkein olennaisin. Myös kaunokirjallisten teosten selkomukautukset ovat merkittävästi lyhyempiä kuin alkuperäiset teokset.

Selko-Luukas sen sijaan on yhtä laaja kuin muutkin Luukkaan evankeliumin suomennokset. Se on aito käännös eikä omin sanoin kerrottu selkokielinen mukaelma. Tekstiä ei ole lyhennetty, mitään ei ole karsittu pois – jopa kolmannen luvun lopussa oleva Jeesuksen esi-isien luettelo on kelpuutettu mukaan, vaikka ensimmäinen ajatukseni oli, että tuo nyt ainakin saa kyytiä.Asioiden järjestystä ei myöskään ole muutettu, vaikka sekin on selkokielisille teksteille tyypillistä.

Selko-Luukkaassa on helpotettu vain sanastoa ja kieliopillisia rakenteita; itse tekstin rakenteeseen ei ole koskettu. Kaikkein vaikeimmissa kohdissa turvauduin muutaman sanan mittaiseen ylimääräiseen selitykseen.

Selkokieli on tapana jakaa kolmeen vaikeusasteeseen. On selvää, ettei Raamatun tekstiä – edes kertovaa evankeliumitekstiä – ole mahdollista kääntää kaikkein helpoimmalle kielelle, jossa käytössä ovat vain kaikkein yleisimmät sanat ja kuvauksen kohteena kaikkein konkreettisimmat asiat. Selko-Luukas on haastavimman tason selkokieltä – jo senkin vuoksi, että evankeliumin mittaisen tekstin lukeminen alusta loppuun on melko vaativa suoritus.

Toisaalta, tämä ei ole tyypillinen tapa lukea Raamattua. Selko-Luukastakin varmasti useimmiten selaillaan sieltä täältä, ajankohtaisia raamatunkohtia pohdiskellen. Niinpä käännöksen laajuus ei muodostu ongelmaksi ainakaan yhtä helposti kuin romaanimukautuksen kohdalla.

Millaista Selko-Luukkaan entisestään helpotettu kieli sitten on? Valaiskoon sitä esimerkki jouluevankeliumista, joka jo UT2020:sta puhuttaessa sai eniten huomiota.

Teksti ei välttämättä ole vielä lopullinen, joten oikeudet muutoksiin pidätetään. Lainaan toisen luvun jakeet 8–12:

Sinä yönä Betlehemin lähellä oli paimenia,

jotka vartioivat ulkona eläimiään.

Enkeli tuli heidän luokseen,

ja Jumalan kirkkaus ympäröi heidät.

Paimenet pelästyivät suuresti,

mutta enkeli sanoi heille:

”Älkää pelätkö.

Minulla on hyviä uutisia

teille ja koko kansalle.

Teidän Pelastajanne syntyi äsken

Betlehemin kaupungissa.

Tämä lapsi on Kristus,

jota koko kansa odottaa.

Hän on kaikkien Herra. [- -]”

Selkokielinen teksti asetellaan lyhyiksi riveiksi, kuin runonsäkeiksi. Virkkeet ovat niin ikään lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Sanasto on mahdollisimman yleistä: kahdeksannessa jakeessa sana lauma on korvattu tutummalla sanalla eläimet. Ei tässäkään käännöksessä silti ole ”eläintenhoitajia yövuorossa”, niin kuin pakinoitsija Kuukautinen leikkisästi ehdotti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Kaksi yhdyssanaa peräkkäin ei olisikaan kovin selkokielistä.

Selkokielessä on tärkeää, että kuhunkin henkilöön viitataan aina samalla nimellä. Siksi paimenia ei ympäröi Herran, vaan Jumalan kirkkaus. Verbimuotojen on syytä olla mahdollisimman helppoja. Niinpä Pelastajan syntymästä ei puhuta perfektissä (on syntynyt) vaan imperfektissä (syntyi). Ilmaisun Kristus, Herra merkitystä on pyritty avaamaan lyhyesti. Näin on toivoakseni helpompi hahmottaa, että Kristus on arvonimi eikä erisnimi.

Alkutekstin ilmausten kääntäminen mahdollisimman uskollisesti mutta samalla selkokielisesti ei tietenkään ollut helppo tehtävä. Jos selkokieli on lukijalle mahdollisimman helppoa, se on kirjoittajalle todellinen kuningaslaji, joka ei salli yhtään huonosti mietittyä virkettä eikä löysää ilmaisua.

Sama koskee tietysti Raamatun kääntämistä. Kun selkokieli ja Raamattu sitten ovat saman käännöstehtävän osatekijät, nousee vaikeustaso varsin korkeaksi. Jää muiden arvioitavaksi, miten olen tehtävästä suoriutunut. Hauskaa ainakin oli. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille miellyttävästä yhteistyöstä. Toivottavasti tämä oli vasta alku.

Teksti Tuomas Juntunen 

Tuomas Juntunen on Pipliaseuran Selko-Luukas-hankkeen kieliasiantuntija