Evankeliumit inarinsaameksi ja Luukkaan evankeliumi selkokielellä
17.6. ilmestyy kaksi kotimaista uutta raamatunkäännöstä: Luukkaan evankeliumi selkokielellä
Julkaistavat käännökset on tehnyt Suomen Pipliaseura, ja molempiin käännöshankkeisiin on saatu avustus Suomen evankelis–luterilaiselta kirkolta.
Selkokielen tarve suuri
Suomessa selkokieltä tarvitsee Selkokeskuksen arvion mukaan 650 000–750 000 henkilöä eli noin 11–14 prosenttia väestöstä.
Selkokieltä on olemassa useilla eri vaikeustasoilla. Osa materiaaleista on yksinkertaista, helppoa selkokieltä. Osa selkokielisistä julkaisuista on taas vaativampaa, helppoa yleiskieltä lähestyvää kieltä. Julkaistava Luukkaan evankeliumi suomeksi on vaativampaa kieltä.
– Emme halunneet tehdä Luukkaan evankeliumin lyhennelmää, vaan kyseessä on alkukielestä tehty aito käännös, kertoo Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.
Selkokielen tarve Suomessa on kasvanut. Selkokieltä tarvitsevat ihmiset, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Synnynnäisesti selkokieltä tarvitsevien lisäksi maahanmuuttajien ja ikäihmisten määrä kasvaa. Toisaalta nuorten lukutaito on heikentynyt.
– Yhteistyössä Suomen evankelis–luterilaisen kirkon kanssa päätimme ainakin koettaa raottaa Raamatun ovea niille, joille tavallinen nykysuomi on liian haasteellista, sanoo Pipliaseuran johtava raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä.
Samalla käännös palvelee laajaa joukkoa, myös aiempien käännösten lukijoita.
– Luukkaan evankeliumi selkokielellä ei ole tarkoitettu vain harvoille vaan meille kaikille. Kun Raamattu käännetään selkokielelle, niin evankeliumi tulee meitä kaikkia lähelle, muistuttaa Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön johtaja Kari Latvus.
Aito käännös kreikasta selkosuomeksi
Selkokielen muotoilusta vastannut Tuomas Juntunen tunsi raakasuomennoksen hyvin, sillä hän toimi myös vastikään julkaistun UT2020-käännöksen kieliasiantuntijana.
– Nyt valmistunut Luukkaan evankeliumi selkokielellä on yhtä laaja kuin muutkin Luukkaan evankeliumin suomennokset. Se on siis aito käännös, ei omin sanoin kerrottu mukaelma evankeliumista.
– Selkokieliset tekstit ovat yleensä lyhyitä. Niihin on kelpuutettu käsiteltävästä aiheesta vain olennaisin. Kuka tahansa voi silti lukea selkokielistä Luukasta luottaen siihen, että käännös välittää evankeliumin sisällön luotettavasti.
Evankeliumit kääntyivät inarinsaameksi
Inarinsaamea puhutaan perinteisesti Inarinjärven alueelta, ja se on ainoa saamen kielistä, jota puhutaan vain Suomessa. Enää kaikki puhujat eivät kuitenkaan ole äidinkielisiä, vaan alkuperäiskansan kieli on elvytetty erilaisissa kielenelvytysohjelmissa Oulun yliopistossa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
– Inarinsaamen puhujia on noin 500. Meillä on Oulun yliopistossa 40 inarinsaamen pääaineopiskelijaa sekä neljä väitöskirjan tekijää, kertoo inarinsaamen kirjakielen kehittäjä ja inarinsaamenkielisen Raamatun käännöstyöstä vastaava Oulun yliopiston lehtori Marja-Liisa Olthuis.
Inarinsaamenkielinen evankeliumien käännöstyö kesti kolme–neljä vuotta. Käännös inarinsaameksi tehtiin suomenkielisen tekstin pohjalta. Käännöstä teki Marja-Liisa Olthuisin ohella Ilmari Mattus, jolle Oulun yliopisto myöntää kunniatohtorin arvon vuoden 2022 promootiossa. Käännöstä muotoili lisäksi työryhmä, jossa oli sekä teologian että kielen osaajia.
– Tasokas äidinkielinen käännös on tarpeen inarinsaamenkielisen kirkollisen elämän pohjaksi. Aiemmin inarinsaameksi on ollut saatavilla vain Matteus, vanha Johanneksen evankeliumin käännös sekä Pietarin 1. kirje; lisäksi on käännetty joitain kirkkovuoden tekstejä, kertoo Olthuis.
Nyt julkaistava Evankeliumit inarinsaameksi täydentyy syksyllä 2023 muulla Uuden testamentin käännöksellä. Inarinsaamen tulevaisuutta Olthuis pitää tällä hetkellä valoisana.
– Kirjakielen kehittäminen ja omakielisen kirjallisuuden luominen ovat seuraava tärkeä askel inarinsaamelle.
Äänikirjat löytyvät Piplia-sovelluksesta. Sovellus on saatavilla ilmaiseksi sovelluskaupoista sekä Android
