Käännösnurkka: Uusi testamentti ilman uskoa?

Uuden testamentin ja kristinuskon keskeiseen sanastoon kuuluu ”usko” kaikkine johdannaisineen. Kreikaksi usko on pistis.

Suomen yleiskielessä usko tarkoittaa epävarmaa tietoa. Näin ajatellaan myös silloin, kun puhutaan uskosta Jumalaan. Sen ajatellaan tarkoittavan sitä, arveleeko joku Jumalan olevan olemassa. Painopiste on tiedollinen. Tämä on kuitenkin yksipuolinen vastine kreikan sanalle.

Jos minun pitäisi kääntää kreikan pistis yhdellä sanalla, se olisi ”luottamus”. Sana kuvaa enemmän suhdetta kuin tiedollista asennetta. Kun ihminen uskoo Jumalaan tai Jeesukseen, hän luottaa näihin.

Onneksi yhtä kreikan sanaa ei aina tarvitse kääntää samalla sanalla. Jos ihminen luottaa johonkin, hänellä on tiedollinen käsitys myös luottamuksen kohteesta. Siksi tiedollinen ”usko” voi toisinaan olla erittäin hyvä käännös. Joskus kyse on myös uskollisuudesta ja silloin voidaan kääntää niin.

Ei ole syytä puhdistaa Uutta testamenttia uskosta, mutta on hyvä miettiä, onko se nykysuomalaiselle aina paras sana kuvaamaan sitä suhdetta, joka ihmisellä on Jumalaan ja Jeesukseen.

Teksti: Niko Huttunen 

Niko on Pipliaseuran Uuden testamentin käännöshankkeen, DigiUT:n eksegetiikan asiantuntija. Julkaistu Piplia 1/2019 -lehdessä.

Käännösnurkka on Piplia-lehden palsta, jossa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia ja havaintoja meneillään olevista raamatunkäännöksistä.