Pipliaseura kääntää Uuden testamentin mobiilikäyttäjille

Suomen Pipliaseuralla on parhaillaan työn alla uusi kotimainen käännöshanke: Uuden testamentin käännöstyö mobiilikäyttäjille, työnimeltään DigiUT. Koko Uusi testamentti suomennetaan lähtien kreikankielisestä alkutekstistä ja päätyen, ei kirjaksi, vaan ensi kertaa suoraan digimuotoon mobiilikäyttäjille. Käännöstyö on jatkoa 2017 julkaistulle evankeliumikäännökselle, DigiMarkukselle. DigiUT julkaistaan vuoden 2020 syksyllä.

Käännöshankkeen eksegetiikan asiantuntijana työskentelee dosentti Niko Huttunen. Hänen kääntäjäparinaan ja kielellisenä asiantuntijana toimii FT Tuomas Juntunen. Uuden testamentin käännöshankkeessa sovelletaan samaa käännösteoriaa ja menetelmiä kuin pilottina julkaistussa DigiMarkuksessa.

– Minä teen raakakäännöksen, josta Tuomas tekee suomea. Sitten on ohjausryhmän kommenttien vuoro, Niko Huttunen sanoo. – Olen opettanut yliopistossa kreikkaa noin 20 vuotta, mutta nyt luen Uuden testamentin alusta loppuun niin, että joudun miettimään jokaisen asian. Tämä on ammatillinen haaste, mutta samalla opettavaista, Huttunen toteaa.

– Käännöksen työstämisen apuna minulla ovat Nikon kirjoittamat alaviitteet, joissa kohtia selitetään. Etenen virke ja jae kerrallaan luvun loppuun saakka, ja sitten palaan alkuun. Arvioin, missä kohtaa tyyliä täytyy vielä parannella, Tuomas Juntunen sanoo.

Niko Huttusta viehättää haaste tehdä alkutekstistä tuoreella tavalla uusi. – Haetaan modernin nykysuomen sanontaa alkukielen merkityksille, eikä anneta vuosisatojen traditiosidonnaisuuksien hallita, hän sanoo.

– Toiveeni on, että ihmiset oppisivat lukemaan Raamattua myös ilman uskontoon liittyviä ennakkoluuloja. Samalla on toivetta tuoda ihmisiä mukaan traditioon. Käännöksen kulttuurierot eivät saa muodostua liian suuriksi – totutun ja uuden välistä tasapainoiluahan käännöstyö on. Mutta missään tapauksessa ei ole tarkoitus tehdä ”hengellistä kevyttuotetta”, Niko Huttunen sanoo.

Niko Huttunen haluaa välittää lukijalle ”Ajatellaanpa uudelleen” -asennetta. Huttunen kertoo, että monia termejä ja sanoja on ollut vaikea kääntää. – Ohjeena on, että koetetaan välttää uskonnollisen erityiskielen termejä. Sanasta usko on aika monessa kohtaa tullut luottamus. Äskettäin pohdittiin Tuomaksen kanssa, miten Isä meidän -rukous tulisi kääntää, etenkin vanhahtavat tulkoon-tyyppiset muodot, Huttunen kertoo.

Tuomas Juntunen on kirjallisuuden alaan liittyvässä väitöskirjassaan tutkinut intertekstuaalisuutta. – Minua innostaa kielen monimerkityksisyys sekä tekstien tasojen ja tyylien pohdinta. Niiden tajua tarvitaan raamatunkäännöstyössä. Tuomas arvostaa Raamatun kulttuurista perustaa. Raamattuviittauksiin törmää kulttuurissamme kaikkialla. – Raamattu on myös itselleni tärkeä teos. Käännöstyö syventää käsitystäni Raamatusta. On kiehtovaa päästä tekemään töitä asiantuntevien ja ammatillisesti inspiroivien ihmisten kanssa, hän sanoo.

Juntunen kertoo, että haastavinta on ollut pyrkiä muotoilemaan Raamatun pitkiä ja monipolvisia virkkeitä lyhyemmiksi ja rakenteeltaan yksinkertaisemmiksi niin, ettei tyyli samalla muutu katkonaiseksi.

– On hienoa tutustua Raamattuun aiempaa perusteellisemmin ja toisaalta päästä jättämään oma jälkensä tähän länsimaisen kulttuurin perustekstiin, Juntunen sanoo.

DigiUT:n ekumeeniseen ohjausryhmään kuuluvat kolme Kirkkohallituksen nimeämää ev.lut. kirkon edustajaa sekä yksi ortodoksisen kirkon, yksi katolisen kirkon ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston nimeämä edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä on kielentutkimuksen asiantuntija yliopistosta. Projektia koordinoi ja lopullisen käännöksen vahvistaa Suomen Pipliaseura.

KÄÄNTÄJÄT: eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kielellinen asiantuntija, FT Tuomas Juntunen.

OHJAUSRYHMÄ: prof. Lauri Thurén, eksegetiikka, Joensuun yliopisto, ev.lut.; pastori, TT Anni Pesonen, ev.lut.; TM Mika Aspinen, Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, ev.lut.; TM, katol.TL Katri Tenhunen, julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa; TM Ari Koponen, toimittaja, Suomen ortodoksinen kirkko; Th.M Timo Lehikoinen, Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN; dosentti Hanna Lappalainen, suomen kieli, Helsingin yliopisto.

SUOMEN PIPLIASEURA: projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari; käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä; tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen; toiminnanjohtaja Markku Kotila.