Psalmien kirjan käännöstyö ja musiikki kohtaavat

Suomen Pipliaseuran Vanhan testamentin VT2028 -käännöshankkeessa lähestytään yhtä käännekohtaa: Psalmien kirjan käännös julkaistaan keväällä 2024. Eräs Psalmien kääntämisen huippuhetkistä on myös käsillä: Elämänpuu-konserttikiertue starttaa Jyväskylässä 29.9. Kyseessä on musiikkiproduktio, joka tarjoaa musiikillisia psalmitulkintoja. Psalmien inspiroimien kappaleiden sävellykset ovat Tommi Kaleniuksen ja sanat Jari Kekäleen käsialaa. Produktion tuotteita ovat albumi, ääni- sekä nuottikirja. Konsertteja järjestetään syys-lokakuussa Jyväskylässä, Seinäjoella, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä.

Uuden, viimeistelyvaiheessa olevan psalmikäännöksen näkökulmasta on tärkeää, että Elämänpuu-kiertueen konserteissa kuullaan luettuina uusimman psalmikäännöksen tekstejä. Olen mukana Pipliaseuran hankkeessa kielellisenä asiantuntijana muokkaamassa Psalmien kirjaa nykysuomeksi yhdessä eksegeetti Kirsi Valkaman kanssa.

Olen odottanut Elämänpuu-kiertueen konsertteja, koska minulle on tärkeää, että saan kuulla psalmien inspiroimaa musiikkia sekä psalmihankkeen käännösluonnoksia luettuina juuri nyt, sillä olemme keskellä Psalmien viimeistelyprosessia. Me kääntäjät teemme koko syksyn ajan viimeisiä muokkauksia psalmiteksteihin niin Pipliaseuran sisäisessä käännöstiimissä kuin yhteistyössä hankkeen ekumeenisen ohjausryhmän kanssa.

Kun muokkaan psalmitekstiä nykysuomeksi, luen itseksenikin tekstejä jatkuvasti ääneen. On todella tärkeää kuulla puheen rytmi. Se auttaa hahmottamaan, miten sujuvaa psalmiteksti on nähtynä ja kuultuna. Psalmeistahan julkaistaan myös äänikirja.

Kautta aikojen psalmeja on esitetty ääneen luettuina ja musiikkina. Musiikillisuus on Psalmien kirjan ydintä. Psalmit ovat runoutta, ja musiikki ja runous ovat aina olleet lähellä toisiaan. Niitä yhdistävä tekijä on rytmi. Kaikella runoudella on rytmi, oli sitten kyseessä mitallinen tai vapaarytminen runous.

Runouden, ja siis myös Psalmien, rytmiin vaikuttavat muun muassa sellaiset seikat kuin sanavalinnat, sanajärjestys, sanatoisto ja toisaalta se, miten asioita varioidaan. Jotta tekstistä ei tulisi kömpelöä, samaa sanaa ei voi toistaa liian monta kertaa. Silloin merkitys ilmaistaan joitain muita sanoja käyttäen, jolloin syntyy variaatiota.

Rytmin kannalta on tärkeää myös se, miten psalmitekstin tunneilmastoa ilmaistaan: millaisin keinoin tuodaan esiin psalmin puhujan surua, iloa tai ahdinkoa. Vaikka Psalmien kirjassa käsitellään samoja teemoja, esimerkiksi yksilön ahdinkoa tai Jumalan suuruutta, psalmit eivät ole samanlaisia. Asioita tuodaan esiin hieman eri näkökulmista, erilaisin äänensävyin ja rytmein. Myös heprean kielen rytminen kudos vaihtelee psalmista toiseen.

Tästä syystä lähden kuuntelemaan Elämänpuu-kiertueen psalmitulkintoja useaan konserttiin: tahdon imeytyä sävelten ja sanojen psalmivirtaan, jotta kuuloni terästyisi yhä enemmän Psalmien kirjan loppuviimeistelyjen keskellä.

Teksti: Katja Seutu, kääntäjä, Suomen Pipliaseura