Suomen Pipliaseura

Pyhä raamatunkääntäjä!

Syyskuun viimeisenä päivänä vietetään kansainvälistä kääntäjienpäivää. Päivä on valittu maailman tunnetuimman kääntäjän, Eusebius Sophronius Hieronymuksen kuolinpäivän mukaan. Hieronymus on erityisen tunnettu Raamatun kääntäjänä, koska hänen luomansa latinankielinen raamatunkäännös, Vulgata, toimi yli tuhannen vuoden ajan koko läntisen kristillisen maailman Raamattuna ja se vaikuttaa yhä jopa siihen, miten Raamattu meillä Suomessa käännetään.

Törmään silloin tällöin kysymykseen, millainen on hyvä raamatunkääntäjä. Kun Raamattu on meidän kristittyjen pyhä kirja, niin tuleeko sen kääntäjienkin olla pyhiä? Pidetäänhän Hieronymustakin pyhänä. Kysymyksen takana on paitsi aitoa kiinnostusta, myös huolta siitä, voiko kuka tahansa kääntää pyhän tekstin luotettavasti.

Raamatun kääntämisen helppous

Eräs tuntemani kääntäjä totesi aluksi ajatelleensa, että tehtävä on melko helppo. Mutta sitten, kun tekstiä alettiin työstää, hänelle valkeni, että kääntämiseen liittyy paljon haasteita. Ei ollutkaan helppoa valita eri vaihtoehtojen välillä. Hankkeessa mukana olleet asiantuntijat kysyvät häneltä lisäksi yllättäviä kysymyksiä sanojen merkityksistä ja käyttötavoista. Jos ensimmäisenä mieleen tullut termi papille tarkoittaa oikeastaan ortodoksipappia juhlallisessa jumalanpalvelusasussaan, niin kuinka Vanhan testamentin sivuilla toimivat papit tulisi oikein kääntää? Hehän eivät olleet samanlaisia pappeja kuin paikallisen kirkon papit. Mitä sanalla pappi oikeastaan tarkoitetaan ja kuinka pappi poikkeaa papista? Voiko samaa sanaa käyttää, jos tehtävä on kovin erilainen? Tuleeko käännöksestä käydä jo termien tasolla ilmi ero muinaisen papin ja nykyisen papin välillä?

Raamattu on paitsi pyhä, myös hyvin vanha tekstikokoelma. Tekstin arvovalta ja korkea ikä asettavat sen kääntäjille lukuisia haasteita, joten työhön ryhtyminen karistaa turhat luulot helposta tehtävästä. Todellisuudessa Raamatun kääntäjältä edellytetään, kuten keneltä tahansa kääntäjältä, tekstin ja sen taustojen hyvää ymmärtämistä ja kykyä lukea käännettävä teksti sen alkuperäiskielellä. Tämä ei tosin riitä, vaan samalla tulee tuntea myös pyhän tekstin erilaiset tulkintatavat ja pystyä arvioimaan niitä niin että vältytään käyttämästä sanamuotoja, jotka eivät mahdollista muinaisen tekstin nykyisiä käyttötapoja. Kääntäjän tulee lisäksi ymmärtää, millaisia odotuksia Raamatun lukijoilla on niin käytetyn sanaston, kielen rakenteiden kuin tyylinkin suhteen ja osata ottaa nämä rakentavalla tavalla huomioon.

Raamatunkääntäjien kohtaama haaste on opettanut, ettei tuollaista kaiken osaavaa ja ymmärtävää henkilöä ole olemassa. Nykyaikainen raamatunkäännöstyö on moniammatillista, koska kukaan ei hallitse kaikkea tarpeellista. Käännöksen syntyminen on prosessi ja ryhmätyön tulos.

Kääntäjä kielimestarina

Kun käännökset laaditaan työryhmissä, täytyy määritellä ryhmän jäsenten tehtävät ja niiden suorittamiseen vaadittavat edellytykset. Kokemus on opettanut, että käännöksen sanamuodon muotoilijan, varsinaisen kääntäjän, on osattava kohdekieltä poikkeuksellisen hyvin. Niin hyvin, että hän kykenee pohtimaan sanojen, rakenteiden ja tyylien eroja ja osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivimmat. Käytännössä silloin tarkoitetaan kohdekielen äidinkielisiä puhujaa ja vieläpä poikkeuksellisen hyvää sellaisia. Olen työskennellyt kielentutkijoiden, runoilijoiden, toimittajien ja lastenkirjailijoiden kanssa. Mukaan on mahtunut myös professoreja, opettajia ja pappeja, mutta myös sihteereitä ja maanviljelijöitä. Kaikkia on yhdistänyt se, että muut ovat pitäneet juuri heidän kielitaitoaan poikkeuksellisen hyvänä. Osalla asiaan ovat luonnollisesti vaikuttaneet opinnot tai ammatillinen harjaantuminen, mutta osa on ollut ilman opintojakin lahjakas oman kielensä käyttäjä.

Työryhmätaidot esiin

Kun kääntäjältä toivotaan hyvää kielitaitoa, voi käydä niin, että tarjolla olevalla henkilöllä ei välttämättä ole muita tarvittavia ominaisuuksia. Ehkä Raamatun alkukielten taitoa ei ole tai tekstin taustojen ymmärtäminen voi olla puutteellista, ehkä Raamattu on jäänyt muutenkin vähemmälle lukemiselle. Tällöin kääntäjä voidaan joko kouluttaa tai työryhmään voidaan lisätä henkilöitä, joilla on kääntäjältä puuttuvat tiedot ja taidot. Tällöin työryhmään saadaan vaikkapa riittävä Vanhan testamentin heprean taito, vaikka kääntäjällä sellaista ei olisikaan.

Koska työ tehdään työryhmässä, pelkkä hyvä kielitaito ei riitä. Ryhmä on työskentelymuotona vaativa ja edellyttää kykyä sopeutua yhteistyöhön muiden ryhmän jäsenten kanssa. Jos työryhmän jäsenten välille ei synny yhteisymmärrystä, keskinäistä luottamusta ja joustavaa asennetta muiden ryhmän jäsenten eriäville mielipiteille, työ vaikeutuu merkittävästi. Tämä on kuitenkin kokemukseni mukaan poikkeuksellista. Jo työryhmän jäsenten valinnassa otetaan näet huomioon myös ryhmätyötaidot.

Parhaimmillaan työryhmän jäsenet kykenevät yhteistyöllä ja kunkin osaamista hyödyntäen vastaamaan Raamatun kääntämisen asettamiin haasteisiin ja lukijat saavat eteensä tekstin, joka koituu heille hyödyksi ja siunaukseksi. Kääntäjällä kielitaitoineen ja ryhmätyökykyineen on tässä luonnollisesti keskeinen rooli.

Teksti: Seppo Sipilä, Suomen Pipliaseura, raamatunkäännöstyön johtava asiantuntija

Kuva: Suomen Pipliaseura, raamatunkääntäjiä Intiassa

Lue lisää

Raamattublogia kirjoittavat Suomen Pipliaseuran työntekijät ja ystävät. Suomen Pipliaseura ylläpitää Raamattu.fi -sivustoa sekä tarjoaa Raamatun sisältöjä ymmärrettävästi, ajankohtaisesti ja matalalla kynnyksellä. Jokaisen on mahdollista löytää Raamatun sanoma itselleen sopivalla tavalla.

Lue lisää: www. piplia.fi

Suomen Pipliaseurav.4.18.7
Seuraa meitä