Rukous tekee hyvää 

Ajattelin pitkään, etten osaa rukoilla. Mielikuvissani oikea rukous oli jotain hyvin harrasta, vakavaa ja pyhää. Polvistumista kurinalaisesti iltarukoukseen päivittäin, osallistumista tarkkaan kaavoitettuun kompletorioon suitsukkeelta tuoksuvassa kaikuvassa katedraalissa tai ulkoa opeteltuja mahtipontisia litanioita. Kaikki nämä ovat tietysti mahdollisia ja arvokkaita rukouselämän muotoja.  

Katekismuksessa eli kristinopissa kuitenkin kuvataan, että rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa. Sydämiä on yhtä monta kuin ihmisiä, ja siksi puhe Jumalalle on jokaisella omanlaistaan. Toista palvelee parhaiten kaikuva katedraali tai yhtyminen kristikunnan ikiaikaisiin sanankäänteisiin. Toisen sydän puhuu taukomatta ja toisen harvakseltaan. Toiselle sopii kellontarkka rutiini ennen nukkumaanmenoa, toiselle toimii arkinen ja elämänmakuinen rukous ruuhkabussissa, sanaton huokaus haastavalla hetkellä tai helpottunut kiitos läheltä piti -tilanteessa.  

Olennaista rukoilemisessa ei ole sen tapa, vaan suunta. Rukous suuntautuu ylöspäin ja ulospäin. Ylöspäin suuntautuminen tarkoittaa suuntaa kohti Jumalaa. Rukous luottaa siihen, että on joku, joka kuulee. Korkeampi voima, joka on läsnä ja välittää. Rukous ei häviä tyhjyyteen, vaan sen kaikukoppana on rakastava Jumala, joka on luvannut pitää luomistaan ihmisistä huolta. Ulospäin suuntautuminen tarkoittaa suuntaa kohti maailmaan ja lähimmäistä. Rukouksen ytimessä on kristittyjen yhteinen rukous, esirukous toinen toistemme puolesta. Siksi rukous tekee ihmiselle niin hyvää. Se auttaa suuntaamaan ajatukset pois itsestä, ylös- ja ulospäin. Samalla se myös muuttaa sekä ihmistä että maailmaa. Kun rukouksessa pyytää toiselle hyvää, helpommin myös toimii hyvän puolesta. 

Tammikuun 18.päivänä vietetään kristittyjen ykseyden rukouspäivää, jolloin tasavallan presidentti perinteisesti julkaisee rukouspäivänjulistuksen. Tämän vuoden julistuksen keskiössä on lähimmäisyys. Presidentti Niinistö kannustaa suomalaisia rakentamaan yhteiskuntaa, jossa toivo on pelkoa vahvempi. ”Kohdatkaamme siis lähimmäisemme rakkaudella ja hyvyydellä” kirjoittaa Niinistö. Samaan rohkaisee myös rukouspäivän raamatuntekstin (Luuk. 10:25–37) esimerkki laupiaasta samarialaisesta.  

Kristittyjen ykseyden rukouspäivästä alkaa ekumeeninen rukousviikko. Rukousviikko on erinomainen tilaisuus luoda yhteyksiä kristittyjen välillä ja kokea yhteyttä maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Tässä rukous on luonteva väline. Kristuksen rakkaus yhdistää kristityt toisiinsa rukouksen sillalla, kirkkokuntarajoihin katsomatta. Rukous on kaikille kristityille yhteistä. 

Piplian uusi rukouskirje tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kohdata maailman kristityt rukouksessa. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi ajankohtaisia rukouspyyntöjä Piplian sisarjärjestöjen arjesta neljä kertaa vuodessa.  

Jokainen meistä osaa rukoilla. Arkisesti tai juhlallisesti, vapaasti tai valmiiksi muotoilluin sanoin, ääneen tai sanattomin huokauksin. Maailman kristityt tarvitsevat sinun rukoustasi – tule mukaan rukousrinkiin! Tilaa uusi Piplian rukouskirje sähköpostiisi.

Teksti: Mari Mäkelä

Raamattublogia kirjoittavat Suomen Pipliaseuran työntekijät ja ystävät. Suomen Pipliaseura ylläpitää Raamattu.fi -sivustoa sekä tarjoaa Raamatun sisältöjä ymmärrettävästi, ajankohtaisesti ja matalalla kynnyksellä. Jokaisen on mahdollista löytää Raamatun sanoma itselleen sopivalla tavalla.

Lue lisää: www. piplia.fi