Sambiassa käännetään Raamattua

Sambia, keskisen Afrikan valtio, on ollut poliittisesti yksi Afrikan vakaimmista, mutta samalla myös yksi köyhimmistä maista. Maassa rehottavan korruption seurauksena Suomen valtio on lopettamassa kehitysyhteistyön Sambiassa.

Sambian alueella puhutaan 74 paikallista kieltä. Maan virallinen kieli on englanti ja sen rinnalla seitsemällä muulla kielellä on erityisasema. Jotain näistä seitsemästä kielestä puhuu äidinkielenään 70 % maan kansalaisista. Voimakkaan rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä perinteiset kyläyhteisöt ovat hajoamassa, ja pienten kielten puhujien määrä vähenee.

Osalle Sambiassa puhuttavista kielistä on olemassa raamatunkäännös. Useimmat niistä ovat kuitenkin kielellisesti vanhentuneita ja nykyisillä kielenpuhujilla on vaikeuksia ymmärtää niitä. Siksi maan Pipliaseura päivittää olemassa olevia käännöksiä.

Suomen Pipliaseura on pitkään tukenut sambialaisen sisarseuransa käännöstyötä. Työn hedelmänä on vuoden 2018 lopussa valmistunut uudistettu Uusi testamentti maan luoteisosassa puhuttavalle luvalen kielelle. Samoin valmistui tongankielinen Uusi testamentti selityksin. Näiden kahden uuden käännöksen julkaisujuhlia vietettiin kesäkuun alussa.

Tongankielinen Uuden testamentin laitos on ensimmäinen laatuaan. Muille paikallisille kielille ei ole Uutta testamenttia selityksin, vaikka sellaisille on huutava tarve. Monet papeista ja maallikkosaarnaajista tarvitsevat tukea Raamatun tulkinnassa.

Vuoden 2018 lopulla Suomen ja Sambian Pipliaseurat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Sopimuksessa mainitaan taloudellinen yhteistyö. Siihen sisältyy myös asiantuntija-avun tarjoaminen Sambian Pipliaseuran käännöstyön edistämiseksi.

Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntijana olen nyt osallistunut yhteen Uuden testamentin hankkeeseen. Kaondenkielinen Uusi testamentti aiotaan julkaista ensi vuoden alussa. Työn tehneet kaksi kääntäjää edustavat tavanomaisia kirkollisen koulutuksen saaneita pappeja. Heillä on takanaan peruskoulun lisäksi kolmivuotinen evankelisen kirkon pappisseminaari. Kääntäjillä on kyllä työn edellyttämät perusvalmiudet, mutta syvällinen Raamatun tulkinnan tuntemus ja oman äidinkielen hyvä teoreettinen hallinta puuttuvat.

Uuden testamentin loppuunsaattamisen suurimmat haasteet liittyvät sujuvaan kohdekielen käyttöön. Kun minä suomalaisena koetan auttaa paikallisia kääntäjiä, on selvää, että tarvitaan molemmin puolista joustavuutta ja keskustelua. Esimerkiksi haasteista käy sanan pappi kääntäminen. Kaondessa papista käytetään sanaa ng’anga. Mutta sama sana tarkoittaa valitettavasti myös noitatohtoria. Jotta papit ja noitatohtorit eivät menisi sekaisin, papista käytetään nyt pidempää termiä ng’anga wa Lesa (Jumalan pappi).

Uudistettu käännös on luonteeltaan sanasanainen. Sen riskinä on tuottaa kielenvastaisia ja epäselviä ilmaisuja. Sanasanainen kääntäminen johtaa esimerkiksi lähtökielessä käytettyjen konjunktioiden mekaaniseen toistamisen. Vaikka yleisenä pyrkimyksenä olisikin luonteva nykykieli, konjunktioiden, kuten suomen ja-konjunktiota vastaavien sanojen runsas käyttö luo omanlaisensa raamattutyylin. Kääntäjät kokivat silti pikemminkin ongelmaksi kielen oikeinkirjoituksen. He olivat epävarmoja siitä, kuinka pitkiä vokaaleja tulisi kirjoittaa tai millaisia välimerkkejä käyttää. Onneksi oikeinkirjoituksen ongelmat voidaan ratkaista huolellisella oikoluvulla.

Kaondenkielinen käännöstyö havainnollistaa hyvin raamatunkääntämiseen liittyviä haasteita. Sambian Pipliaseura tarvitsee tukeamme saadakseen uudistustyön valmiiksi. Tarvitaan sekä taloudellista apua, asiantuntemuksen vahvistamista että hengellistä tukea.

Teksti: Seppo Sipilä

Artikkeli on julkaistu Piplia-lehdessä 2/19.