Petrin enšimmäini kirjani 4

₁Kun kerran Hristossa omašša Runkoššah kärši miän hyväkši, niin työ niise olkua valmehet käršimäh. Niätšen ken runkoššah käršiy, še enämpi ei luaji riähkyä. ₂Šiitä hiän eläy loppusen muallisen elämän Jumalan tahon mukah eikä ihmishimojen vetämänä. ₃Männehinä aikoina työ jo kyllitellein ruatoja šitä, mitä toisenvieroset ruatah. Työ vieretteliytyjä šilloin lijašša ta pahoissa himoissa, [miehet panija miehie ta elukkoja. Työ olija ilkiemieliset], työ humaloiččija, piruiččija ta juopottelija. Työ sluušija valehjumalilla kaikenmoista kauhieta ruatamalla. ₄Šentäh nuo toisenvieroset nyt kummekšitah šitä, jotta työ enämpi että juokše hiän kera šamah vällällisen elämän virtah, ta paissah teistä pahua. ₅Ka hyö jouvutah vaštuamah Jumalalla, kumpani rutto rupieu suutimah elävie ta kuollehie. ₆Šitä vaššen on kuollehilla niise šaneltu Hyvä Viesti, jotta hyö henkeššäh elettäis niin kuin Jumala eläy, vaikka runkoššah hyö šuatih šama suutu kuin kaikki ihmiset.

₇Kaiken loppu on läššä. Šentäh pitäkkyä mielet kurissa ta valvokkua, jotta voisija moliutuo. ₈Ennein kaikkie tykäkkyä vaipumatta toini toista, šentäh kun tykkyämini kattau monet riähät. ₉Valittamatta ottakkua ativoih toini toista. ₁₀Iče kenki auttakkah toisie šillä henkellisellä lahjalla, min on šuanun Jumalalta, olkua Jumalan monenmoisien lahjojen hyvinä isäntinä. ₁₁Ken pakajau, paiskah Jumalan antamilla šanoilla. Ken auttau, auttakkah voimalla, min Jumala antau. Näin Jumala šuau kaikešta kiitokšen Iisussan Hristossan kautti. Hänellä kuuluu kunnivo ta valta aina ta ilmasen ijän! Amin.

₁₂Kallehet vellet! Elkyä kummekšikkua šitä muokkien tulta, kumpasešša oletta. Še tuli näyttäy, keštäykö tiän uško. Elkyä ajatelkua, jotta teilä tapahtuu mitänih outuo. ₁₃Parempi iluol'kua šiitä, jotta šuatta käršie Hristossan takie. Mitä enämmän käršittä, šitä enämmän šuatta iluo. Šilloin voitta olla hyvillänä ta pityä iluo, konša Hiän tulou omašša jumalallisešša valošša. ₁₄Konša ihmiset haukutah teitä Hristossan nimen tähen, niin oletta ošakkahat, šentäh kun tiän piällä on jumalallisen valon Henki, Jumalan Henki. Nuo haukutah Häntä, a työ piettä Häntä kunnivošša. ₁₅Kun vain kenkänä teistä ei joutuis käršimäh toisen tappajana, varaštajana, pahanruatajana tahi vierahih as's'oih šekautujana. ₁₆Ka kun ken käršinöy šentäh kun on rissitty, še elkäh häpielkäh, vain kiittäkkäh Jumalua tämmöseštä ošašta.

₁₇On tullun suutun aika, ta enšin Jumala suutiu oman rahvahan. Ka kun suutu alkanou meistä, niin mimmoni lienöy niijen loppu, ket ei taivuta uškomah Jumalan Hyvyä Viestie?

₁₉Šentäh ne, ket käršitäh Jumalan tahon mukah, ruatakkah iellähki hyvyä ta antakkah oman elämän Jumalan käsih. Hiän on kaiken luatin ta Häneh voipi aina uškuo.