8 LUKU. 8

Katso, oli korillinen kypsiä hedelmiä.

₂Ja hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Korillisen kypsiä hedelmiä".

Ja Herra sanoi minulle:

"Minun kansani Israel on kypsä saamaan loppunsa:

en minä enää mene säästäen sen ohitse.

₃Ja sinä päivänä palatsin laulut

muuttuvat valitukseksi,

sanoo Herra, Herra.

Paljon on oleva ruumiita,

joka paikkaan heitettyjä. Hiljaa!"

₄Kuulkaa tämä, te jotka poljette köyhiä

ja tahdotte tehdä lopun maan nöyristä,

₅sanoen: "Milloin loppuu uusikuu,

että saamme myydä viljaa,

ja milloin sapatti,

että saamme avata jyväaitan,

pienentää eefa-mitan ja suurentaa painon

ja pettää väärällä vaa'alla,

₆että saamme ostaa vaivaiset rahasta

ja köyhän kenkäparista

ja myydä akanoita jyvinä?"

₇Herra on vannonut hänen kauttansa,

joka on Jaakobin kunnia:

Totisesti, minä en ikinä unhota

yhtäkään heidän tekoansa.

₈Eikö senkaltaisesta maa jo vapise

ja kaikki sen asukkaat murehdi?

Eikö se nouse kaikkinensa niinkuin Niili,

kuohu ja alene niinkuin Egyptin virta?

₉Ja on tapahtuva sinä päivänä,

sanoo Herra, Herra,

että minä annan auringon laskea sydänpäivällä

ja teen maan pimeäksi keskellä kirkasta päivää.

₁₀Minä muutan teidän juhlanne murheeksi

ja kaikki teidän laulunne valitusvirsiksi.

Minä panen kaikkien lanteille säkkipuvun

ja teen kaljuksi jokaisen pään.

Ja minä saatan teidät suremaan,

niinkuin ainokaista poikaa surraan,

ja se päättyy, niinkuin päättyy katkera päivä.

₁₁Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra,

jolloin minä lähetän nälän maahan:

en leivän nälkää enkä veden janoa,

vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

₁₂Silloin he hoippuvat merestä mereen,

pohjoisesta itään;

he samoavat etsien Herran sanaa,

mutta eivät löydä.

₁₃Sinä päivänä nääntyvät janoon

kauniit neitsyet ja nuorukaiset,

₁₄ne, jotka vannovat sen nimeen,

joka on Samarian syntivelka, ja sanovat:

"Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan,

ja niin totta kuin elävät Beerseban menot!"

— He kaatuvat eivätkä enää nouse.